perjantai 29. heinäkuuta 2011

Tokokurssi 1.kerta

Pitänee aktivoitua, kun taas kurssikin alkoi (kesäkurssi jäikin kommentoimatta). Eilen siis suuntasimme jälleen Kupittaalle Lentsu kurssille täynnä intoa helteestä huolimatta. Uhkaava ukonilma/sadekin väistyä kurssimme tieltä. Lentsulla on kyllä ihmeelliset suhteet säänhaltijoihin.

Meidän kanssa samassa ryhmässä tällä kertaa myös toinen sheltti: Heidin Darcy. Sen lisäksi Lyyli-tolleri - schapendoes ja mitteli.Aloitimme "tutustumalla" ryhmän toisiin koiriin eli tekemällä pujottelua ringissä. Aika äkkiä koirat tottuvat toisiinsa ja muodostavat "tutun porukan", jossa on sitten helppoa tehdä hommia. Eipä näillä ainakaan toistensa suhteen ollut ongelmia.

Tämän jälkeen tehtiin käännös-, askel- perusasentotreeniä, joka ainakin minulle ja Mayalle on tarpeellista. Tosi ollaan sitä koko ajan tehtykin, mutta se ei vieläkään näytä siltä, miltä haluaisin. Mirollehan tuo on hauskaa leikkiä - melkeinpä palkkausta ja siltä haluaisin sen Mayan kanssakin tuntuvan. Siihen on vielä matkaa. Autoin namilla, joten sain ainakin askeleet vasemmalle onnistumaan ja tiivistymään. Eteenpäin askelee ok, samoin kuin paikalla käännökset täyskäännösmukaan lukien. Oikealle askeleetkin kaipaavat tiivistymistä. Mutta sitten se peruuttaminen. Se pitää nyt sitten ottaa työn alle. Mirohan ei osaa sitä ollenkaan, vaan lähtee aina siinä "irti". Mayan aion opettaa kyllä tekemään tämän paremmin. Kotiläksyähän siitä tuli!! Eli nyt pitää opettaa Maya peruuttamaan pelkästä käskystä, ei niin että autan sitä omalla liikkeellä. Tämä onnistuu kuulemma kotisohvalta, joten mikäs sen mukavampaa! Katsotaan, miten projekti etenee...




Seuraavaksi treenattiin jääviä. Meillä se tarkoitti sitä, että liikkeestä maahanmeno otettiin ensin palkatta ja sen jälkeen liikkestä seisominen suorapalkalla.. tai siis niin piti tehdä :). Liikkeestä maahanmeno meni oikein hyvin, Maya tippui maahan, pysyi hyvin - tosin sivulle nouseminen taisi vähän tökkiä. Olen ollut varovainen tämän treenaamisessa, koska pelkään, että sitten se ponnahtaa sieltä ylös ilman käskyä, mitä se on myös tehnyt. Ilmeisesti pitää kuitenkin treenata... mutta sitten pienoinen ongelma, koska tässä välissä Mayalta katosi sivu... ei sitten niin millään meinannut tulla sivulle. Kun sain sen siihen vihdoin, onnistui se pysähdys loistavasti, mutta ohjaaja unohti sen suorapalkan.. Tehtiin myös liikkeestä seisomista vahvistaen paikalla pysymistä niin, että edessä oli alusta ja sillä nami. Se tepsii kyllä Mayaan. Tätä ei oltu tehty vähään aikaan, joten vapautin sen jo takaa, en vielä päässyt sivulle. Nyt pitää siis muistaa taas treenata tätä.

Tässä välissä otettiin paikallaan olo. Mayalla ei meinaa oikein kontakti pysyä odoteltaessa - tosin ei se aluksi pysynyt Mirollakaan. Meni kuitenkin hienosti maahan ensimmäisellä käskyllä. Minä menin piiloon ison puun taakse. Pysyi kuulemma rauhallisesti. Hyvä tyttö! Palkkasin maahan.

Tämän jälkeen teimme jokainen omalla puullamme puunkierron yhteydessä pysähdyksiä (seisomaan, maahan). Mayan mielestä se on niin kivaa! Nyt se kiertää tosi hyvin ja kaukaa. Eipä tarvitse minun juosta takaperin. Loistava motivointikeino ohjaajan motivoimiseksi... uhata juoksemisella takaperin. Maya pysähtyy seisomaan käsimerkillä tosi hyvin tässä, maahanmeno ehkä vähän liukuu, vaikka toki maahankin menee ok. Puolivälissä treeniä likalle vaan tuli ihan kamala jano.. kuuma ilma veti sen vähän flaatiksi. Käytiin juomassa ja sitten vähän jatkettiin. Pitää olla hieman varovainen Mayan kanssa, sillä se tuntuu nyt reagoivan kuumuuteen tosi vahvasti. Viime viikonloppunahan se oksenteli Rauman kisojen jälkeen... ja oli kuitenkin käynyt uimassakin viilentymässä.

Tänään Mayalla on aksatreenit ja huomenna likka pääsee viikonloppureissuun Mirvan kanssa Janakkalaan. Tosin saa turvamiehen (Miro) mukaan, sillä minun viikonvaihteeni menee kissanäyttelyssä Espoossa. Lähdetään Clausin kanssa metsästämään serttejä - tosin tullaan yöksi kotiin välillä.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Miro täyttää tänään 10-vuotta

Rakas ystäväni ja harrastushelttini Miro (Kuukivi Mikike) täyttää tänään pyöreät 10-vuotta! Vaikea uskoa, että poika on jo siinä iässä. Yhtään viisaampi ja rauhallisempi se ei ole... Miro on harrastanut agia medi3-luokassa, mutta jäi eläkkeelle jo varhain, kisannut tokon ylimmässä luokassa (evl), josta jäi eläkkeelle viime syksynä - ja saanut nuorena poikana sertinkin. Voiko enää enempää toivoa? Se on myös ikioma avustajakoirani ja nostaa minulle kaikki pudottamani esineet. Varsin hyvä piirre silloin, kun selkä on tosi kipeä. 8-vuotiaana se päätti, että nyt hän nukkuu sängyssä (ei ollut ennen tullut lähellekään) ja siitä lähtien on nukkunut kainalossani pää toisella tyynyllä. Tosin nyt kesällä siitä on vähän neuvoteltu, kun ihan ei haluaisi nukkua turkin kanssa...


Miro viettää tänään syntymäpäiväänsä tokoilun merkeissä eli pääsee tuuraamaan siskoa häiriötreeneihin, kun Maya menee mätsäriin. Paras lahja sille.

Kiitos Marita ja Karin maailman ihanimmasta shelttipojasta.