tiistai 30. marraskuuta 2010

Claus kattinäyttelyssä

Viikonloppu meni Clausin kanssa TUROKin kissanäyttelyssä ja maanantain lomapäivä toipuessa siitä. Miro ja Maya olivat hoidossa Kahtoloilla - Maya meni sieltä lauantai-iltana Mirvalle yökylään ja mukaan agikisoihin Purinalle. Oli muuten väsynyt pikkuneiti sunnuntai-illalla. Claus yritti turhaan herättää kaveriaan puskemalla, Maya vaan nukkui..


Lauantaiaamulla kun piti lähteä näyttelyyn jemmasin Clausin makuuhuoneeseen, koska se ei päästänyt minua 5m lähemmäksi. Katti aavisti, että ollaan menossa näyttelyyn, kun kerran oltiin pesty ja puunattu 1,5 tuntia perjantaina. Meinasi epätoivo iskeä, kun sitä ei löytynyt makuuhuonesta mistään... loppujen lopuksi löysin sen viimeisestä nurkasta kirjoituspöydän alta. Sunnuntaina sain Clausin vielä syliinkin - mutta olisi jo silloin pitänyt pistää koppaan. Kun sitten puoli tuntia ennen lähtöä huhuilin katin perään, oli se taas kadonnut. Tällä kertaa perinteisempään piiloon eli sohvan sisälle. Ei auttanut taas mikään muu kuin siirtää sohvapöytä sohvan alle ja ryömiä kattia kiskomaan sohvan sisältä. Kaikesta tästä huolimatta Claus käyttäytyi näyttelyssä tosi hyvin. Lauantaina nukkui tyytyväisenä tonttulakissaan ja tuomarin pöydällä sähähti vain kerran, eikä edes murissut minulle yhtään. Sunnuntaina oli kuin enkeli, sain jopa silittää ja rapsuttaa pöydällä ja tuomari sai vääntää ihan mihin tahansa asentoon. Kovasti tuomari kehui kissan superihanaa luonnetta. Ei jälkeäkään murisevasta kissapedosta... istuin jopa Clausu sylissäni arvostelualueella odottamassa toisen lila kastraattiuroksen arvostelua, jotta tuomari saisi verrata niitä toisiinsa. Molempina päivinä tämä nuorempi, ruotsalainen kastraattipoika pääsi tuomarin parhaiden valintaan - eikä ihme - se oli tosi komea. Ainakin sunnuntaina oli paneelissakin. Me saimme kuitenkin Clausin kanssa sen, mitä olimme hakemassa eli 2 x CAPS. Nyt Clausilla on koossa 5 serttiä tästä luokasta ja vielä pitäisi 6 saada. Suunnitelmiin kuuluu, että Claus valmistuisi ensi vuonna TUROKin marrasnäyttelyssä. Täytyy vaan ensin sitten käydä ulkomailla sen kanssa - joko Tukholmassa tai Tallinnassa varmaan. Tukholma houkuttelisi enemmän, mutta siellä suuremman todennäköisyyden mukaan on kilpailua... Täytyy miettiä.

Sunnuntaina näin näyttelyssä myös 2 meidän Franklinin lapsenlasta - Franklinin tyttären (Ferme Tiramisu) tyttäriä. Toisella oli ihan Franklinin ilme!

perjantai 26. marraskuuta 2010

Hei te epäuskoiset!

Ystäväni ovat nauraneet sille, että Maya ei osaa hypätä sohvalle, vaan se pitää nostaa sinne (prinsessa). Teille kaikille tiedoksi, että tänään 26.11. Maya on hypännyt itse sohvalle jo 3 kertaa. Siitäs saitte.

Aamulenkillä käytiin pellolla - ihana, luminen ja poutainen marraskuun aamu ja minulla vapaapäivä. Ei ollut yhtään frisbeen heittäjää, eikä muita ulkoilijoita - vaan liikuntatoimisto kunnostamassa latuja. Taas se alkaa, kun ei saa koirien kanssa lenkkeillä missään.  Pari onnekasta hiihtäjää tulikin jo, kun me suuntasimme pellolta kotiin päin. Mirolla ja Mayalla oli hauskaa, joskin vähän tassuja paleli..

Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni, pyydystää birma ja lähteä sen kanssa kylpyyn.. Viikonloppuna on taas kattinäyttelyt...





torstai 25. marraskuuta 2010

Kevät tulee

Minullakin on lupa olla toiveikas, kun Ullallakin alkaa uuden joulun odotus aina tammikuussa :).

Mutta varma kevään merkki on se, että minä ilmoitin Mayan Lentsun tokokurssille, joka alkaa  - noh, huhtikuussa. Mayan kurssi on torstaisin 14.4. - 26.5. klo 19-20. Puuhailen myös shelteille omaa tokokurssia (-päivää) toukokuussa sunnuntaina 8.5.2011. Saa ilmoittautua minulle jo nyt :). Ja kouluttajana tietysti Leena Välimäki.

Jos et pääse viikolla oleville kursseille (täyttyvät tosi nopeasti ja tietysti vähän hankalampaa, jos asuu kauempana), niin kannattaa hyödyntää Lentsun tokopäivät/luennot:

Koulutukset 2011


8.2 TOKOLUENTO / LIIKKEIDEN OPETUS TEORIASSA klo 18-21
-Tule oppimaan uutta & kertaamaan vanhaa

5.3 TOKOLUENTO / VARMA KISAKOIRA klo 10-13
-Miten onnistua kisoissa, kisajännityksen hallinta, kisoihin valmistautuminen

8.4 TOKOLUENTO / TREENISUUNITELMA klo 18-21
-Onko treeneissäsi idea, treenaatko systemaattisen tavoitteellisesti, miten jaksottaa treenit toimiviksi

1.6.2011 TOKO-ILTA klo 18-22
-Liikekohtaista treenausta & häiriötreeniä

23-24.7.2011 TOKOVIIKONLOPPU
-Täsmäkoulutusta omien ongelmien kanssa, häiriötreeniä sekä mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten ihmisten kanssa.

15.8 TOKO-ILTA klo 17-21
-Liikekohtaista treenausta & häiriötreeniä

17.9.2011 TOKOPÄIVÄ
-Täsmäkoulutusta omien ongelmien kanssa, häiriötreeniä sekä mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten ihmisten kanssa.

Luennot 25 euroa /luento. Toko-ilta 40 euroa / koirakko. Tokopäivä 60 euroa / koirakko. Viikonloppu 100 euroa / koirakko (kuuntelu-oppilaat 30 euroa). Hinnat sis. alv.

Koulutukset & luennot Turussa.

Ilmoittautumiset & tiedustelut lentsu@netti.fi

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Lauantaitreenit

Mayan kanssa päästiin eilen pitkästä aikaa oman ryhmän tokotreeneihin. Aamulla kävin itse naapurihallilla katsomassa tokokoetta, mutta koirat olivat silloin kotona. Selkä ei valitettavasti ole kovasti tykännyt tästä pe, la x2 hallilla olemisesta, joten tänään jäin kotiin, kun Maya lähti Mirvan kanssa agitreeneihin hallille. On ainakin likalla ollut työntäyteinen viikonvaihe: pe aksaa, la tokoa, su aksaa.

Mutta takaisin la -treeneihin. Paikalla 4 ryhmäläistä. Lauantai-iltaisin kuin tuppaa olemaan välillä muutakin tekemistä :). Aloitettiin paikallaan istumisella - Maya pääsi Jatsin pariksi :). Lyhyt aika, piilossa. Maya istui hienosti. Sen jälkeen paikallamakuu ja mukaan enemmän koiria. Maya Pepsin ja Lyylin välissä. Olin päättänyt, että ensimmäisellä käskyllä mennään maahan tavalla tai toisella. Ja mentiin sitten sillä toisella tavalla. Nimittäin käskystä ei mennyt, joten vedin sitten heti namilla alas. Ja kävelin automaattisesti ajattelematta piiloon :). Sitten vasta muistin, että piti miettiä tätä piiloon menemistä, kun en ole ennen mennyt.. Kurkin sitten sieltä raosta ja hyvin Mayan makasi. Valppaana Pepsin ja Lyylin välissä, jotka molemmat makaavat pää maassa.

Ensimmäisellä treenikerralla otin ruutua alustalla pitkältä matkalta. Ensimmäisellä kerralla hyvin ruutuun ja käännös minua kohti top-käskyllä. Toisella kerralla vielä paremmin. Takaisin päin yksi suora luoksetulo - se vauhdikas ja hypähdyksellä sivulle. Pitäisiköhän siihen puuttua?

Toisella kerralla kävin sen avoimen luokan hypyn kimppuun. Vein Mayan pari kolme kertaa hyppyesteen toiselle puolelle istumaan ja kutsuin yli ja sivulle. Tämän jälkeen tein koko liikkeenä ja meni kyllä hyvin. Ei tässä tule mitään ongelmaa olemaan. Helposti myyty Mayalle. Sen jälkeen liikkeestä maahanmeno ja paluu taakse. Laitoin namin eteen jättäessäni Mayan liikkeestä eteen, palasin Mayan taakse, sivulle ja lähetin namille. OK. Toistona sama, mutta nyt käskin Mayan ensin perusasentoon ja siitä päästin namille. Koko liikkeenä ok. Tämä siis myös näyttää olevan ok.

Kolmannella kerralla Heli käskytti seuraamista, seuraaminen oli kyllä aika huonoa... kyllä kai se siinä sivulla oli, mutta vähän ajatukset muualla. Heli sanoi, että 3/4 pituinen takkini häiritsi Mayaa - näin varmaan häiritsikin, valitettavasti se ei varmaan selitä kaikkea. Pitää nyt seurauttaa taas lyhyempiä matkoja ja motivoida Mayaa + treenata ja palkata sivulle tuloa. Sitten kokeilin liikkeestä seisomista - siinä ei kestänyt, että lähdin taakse, joten nami taas käyttöön eteen. Jätin Mayan seisomaan ja totutin taas siihen, että liikun Mayan ympärillä ja sivulla - tätä tehtiin muutamia kertoja + vapautus ok-sanalla namille. Sitten tein liikkeenä ja kiersin Mayan taakse vähän kauempaa sivulta - ja lopulta päästiin siihen, että saatoin tehdä liikkeen ihan kokonaisena ja sivulta vapautus namille. Ja lopulta vapautus namille vasta, kun on ottanut perusasennon. Eiköhän tämäkin tulen treenaamisen kautta ihan kuntoon.

Lopuksi syötiin Mayan ykkösen kunniaksi omenakakkua! Kivat treenit ja Maya nukahti syliini autossa, kun ajeltiin kotia kohti...

lauantai 13. marraskuuta 2010

Maya 11 kuukautta

Taas on Mayalainen kuukautta vanhempi. Eilen Maya pääsi vähän trenaamaan agia Mirvan kanssa. Erilaisia leikkauksia harjoittelivat, joilla hienoja nimiä, joista minä en enää ymmärrä yhtään mitään :). Puomi on kanssa aika hieno. Ja keinulle se painoi täyttä häkää ihanan Pedigree koiranherkkuruuan perässä. Minä pidin puomista kiinni - ja sitten Mirva laski sen alas. Mayaa totutettiin samalla keinuvaan liikkeeseen. Hallille oli tullut myös pikku puomi ja pikku keinu. Aivan supersuloiset. Olisivat vaan Mayan kannalta saaneet tulla vielä aikaisemmin :). Mutta hyvä näin. Pikku keinua otettiin viimeiseksi ja sille Maya meni todella reippaasti, eikä ollut moksiskaan siitä, että keinu meni alas - no eihän se ollut kuin n. 10cm päässä maasta, mutta näin keinusta tulee varmaan hyvä, kun isolla keinulla ja pikku keinulla harjoitelaan yhtä aikaa.







Kotona olikin sitten ihana katsella onnellista ja väsynyttä agikoiran alkua. Tänään Maya pääsee vielä omiin tokotreeneihin... vaikka oma selkäni on nyt kyllä niin kipeä, että ilta kylmässä hallissa ei houkuta. Mutta pitäähän sitä treenikavereille viedä ykköstuloksesta omenapiirakkaa!

perjantai 12. marraskuuta 2010

Treenisuunnitelmaa

Pitää varmaan taas aktivoitua viikonlopun kisojen jälkeen. Eilen minua niin nauratti, kun lenkillä Maya yhtäkkiä vetäisi lujaa oikealle, minä ihmettelin, että mikä sille nyt tuli. No, likka veti treenikentälle :). Käytiin sitten ottamassa yksi luoksetulo. Kenttä oli niin pahasti jäässä, että siinä ei voinut tehdä mitään, ja nurmiauluekin aika mielenkiintoinen. Mutta pääsi Maya vähän treenaamaan. Sisällä ollaan otettu kaukoja. Tänään pääsee mukaan TSAUn vuosikokoukseen, jonka jälkeen Mirva varmaan vähän treenaa agia ja huomenna onkin omat treenit.

Tässä sitten treenattavia asioita:

PAIKALLAANOLO = treenaa piiloon menemistä, pidennä aikaa. Ja sitä pitää treenata, että Maya menee ensimmäisellä käskyllä maahan (kisoissa vaati 2) ja nousee myös ylös...
SEURAAMINEN = vahvista paikkaa (lähemmäksi), Mirolla tepsi, kun naksautin siitä, kun painoi, käännökset paremmiksi, sivulle tulon treenit erikseen (paikalla käännökset), peruuttaminen taas ohjelmistoon (takapään käyttö), eri askelajit
LIIKKEESTÄ MAAHANMENO = tämä liike ok, kevyt käsky edelleen, mutta muutetaan liikkeelle lähdössä "sivu" käsky toiseksi (mennään), ja maahanmeno otetaan käännöksen jälkeen erikseen muistutettava koiraa siitä, että ohjaaja menee nyt taakse (tätä on aikaisemmin treenattu - eli jälleen kerran loppuosa erikseen)
LUOKSETULO = palasina, jätetään seisomaan, kutsu, pysähdyksiä puun kierrolla, pitää pohtia taas sitä käytänkö käsimerkkiä vai suullista käskyä?, suoraa luoksetuloa myös
LIIKKEESTÄ SEISOMINEN = samat jutut kuin liikkeestä maahanmenossa eli loppuosaa erikseen, ehkä etupalkalla aluksi koko liikettä, ja liikkeelle lähdön käskysana vaihdetaan ja käsky vasta käännöksen jälkeen
NOUTO = jep, jep.. minä erehdyin luulemaan, että tämä olisi helppo homma Maylle, kun se kotona kantaa kaikki lelut käteen.. eipä ole. Eli tässä jatketaan puun kierto treeneje ja kapula sieltä puun takaa mukaan. Pääasia on nyt pitää tätä iloisena asiana. Sivulta kapulan nostoa ei nyt ole treenattu, koska siinä Maya tuppasi tiputtamaan kapulan ja muutenkin siitä tuli vähän "pakko pullaa". Edetään hitaasti ja toivottavasti varmasti. Metalliinkin pitäisi totutella, koska se ei tunnu olevan Mayalle (-kaan) mieluinen. Tosin kissan tonnikalapurkit se kyllä kantaa...
TUNNARI = jatketaan piilottamista, apuna lauta - tunnarikapula piiloon taakse (jos ei lunta tule...)
HYPPY = tehdään nyt samoin kuin tuon seisomisen kanssa eli vien Mayan ensin istumaan esteen taakse ja kutsun siitä hyppäämään ja sivulle, muutaman toiston jälkeen uskoisin kyllä tämän menevän Mayan päähän äkkiä (ei siis vielä olla tehty)
KAUKOT = Mayasta kaukot ovat hauskoja :). Aamukeksin yhteydessä ollaan otettu istu-maahan -kaukoja ja ne sujuu tosi hyvin. Tosin välimatka on vasta jotain 1 - 1,5 m. Eli tässä nyt tavoitteena pidentää välimatkaa ja erikseen harjoitella kaikkia asennonvaihtoja (myös seisomista - mitä ollaan toki treenattukin jo)
RUUTU = Maya menee hyvin alustalle (ja pysähtyy "top"-käskystä seisomaan minua päin). Vähitellen pitäisi varmaan kokeilla niin, että joku muu vie sen alustan...

Maya on lisäksi treenannut myös paikallaan istumista niin, että käyn piilossa. Tätä jatketaan ja piilossaoloaikaakin varmaan voisi vähän pidentää. Treenata pitää myös sitä, että kehässä on pari ihmistä (liikkeenohjaaja + tuomari) touhuamassa, liikkeenohjaajan käskytystä sekä myös sitä alun odottamista (tämän opetin Mirolle ja sujuu nykyään hyvin. Mayalla ei vielä ole kamalasti kärsivällisyyttä odottaa, joten piippaa siinä vaiheessa, kun tehdään hommia, on hiljaa).

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Toinen kerta toden sanoo - alokasluokka suoritettu

Eilisestä jäi vähän (puolen pisteen verran) hampaankoloon, joten päätin sitten kisata sunnuntainakin Mayan kanssa. Se oli ihan reipas eilen ja kisasuoritus meni oikein kivasti, vaikka palkkaa ei kuulunutkaan. Ja ainahan voi keskeyttää, jos tuntuu siltä. Vaikka se vaikeaa onkin :).

Nyt ei jännittänyt enää yhtään niin paljon. Kyllä se vaan niin on, että kisajännitykseen auttaa kisaaminen. Jännittäminen iski vasta siinä vaiheessa, kun seisoin Mayan kanssa vastakkain paikallaanolossa. Että se voi sitten olla kamalaa.

Tuomarina tänään oli Ilkka Sten - eilisellä suorituksella olisimme Ilkalta varmaana jo eilen saaneet ykkösen... Mutta eihän sitä ennakkoon voinut tietää, mitä tänään tapahtuisi - liike pari nollille ja bye bye ykkönen..

Koiria oli 14 ja paikallaanolot tehtiin kahdessa osassa. Maya oli suoritusvuorossa kolmantena. Ihan ihme juttu (hyvä), että tänäänkin kaikki alokasluokan koirat pysyivät paikoillaan. Hienoa. Paikallaanolo on niin pelottava liike. No, ensin oli tietysti luoksepäästävyys ja se sujui Mayalta odotetusti eli hyvin. Vastaan se kyllä meni tuomaria.. ihmiset kun ovat kivoja. Kaiken kaikkiaan Maya oli rauhallisempi tänään - ehkä hieman väsynyt. Ei kitissyt odottaessa niin paljon. Sitä pitää treenata.. siis odottamista. Maahan ei edelleenkään mennyt ensimmäisellä käskyllä. Makasi tosi rauhallisesti - tänään tajusin, että ei edes vaihtanut asentoa kummallakaan kerralla. Mirohan aluksi aina vaihtoi jossain vaiheessa lonkka-asentoon. Ja nyt sain sen ensimmäisellä kerralla ylös perusasentoon "sit"-käskyllä. Ilkka kysyi minulta annoinko kaksi käskyä ja rehellisesti vastasin, että annoin - mihin hän totesi, että hän ei kuullut, joten ei voi vähentää pisteitäkään. Nyt siis treenataan myös ensimmäisellä käskyllä rivissä maahanmenoa, ettei Maya nyt luule, että liike menee niin, että vasta toisella  pitää mennä maahan.

Seuraamiskaavio oli vähän pidempi ja ehkä sotkuisempi kuin eilen. Kytkettynä seuraaminen meni vähän heikommin kuin eilen mm. pari perusasentoa jäi tekemättä, vaikka ne ovat yleensä Mayalla hyvät. Maya ei vaan oikeasti käsitä tätä remmissä seuraamista, mutta eipä tarvitse enää käsittääkää :). Vapaana seuraaminen meni paremmin, aika hyvä paikka ja perusasennotkin löytyivät. Jossain kohdassa vähän irtosi, mutta korjasi hyvin.

Liikkeestä maahanmeno tehtiin suunnilleen samassa paikassa kuin eilen, joten omatoimisesti otin yhden sivuaskeleen kauemmaksi aidasta ja toisesta kehästä :). Eilen oli vähän tarkempi kehäsihteeri, joten tänään pystyi vähän "kikkailemaankin". En tosin tiedä, oliko tästä paljon mitään hyötyä. Yritin herättää Mayan ottamaan katsekontaktin ennen lähtöä liikkeelle, mutta nyt näkyy se, että treenataan paljon yksin ja koira ei ole tottunut liikkeenohjaajaan. Treeniä lisää. Maya kiinnitti huomiota ihmiseen, joka puhui kehässä ja hääräsi siinä ympärillä ja katsekontakti vähän kärsi. Yritin lähteä liikkeelle vähän rauhallisemmin myös ja omalla liikkeellä vähän jarruttaa koiraa. Tällä kehäsihteerillä vaan ei otettu montakaan askelta ennen kuin "käsky" tuli.. Tämänkin otin vähän varman päälle ja sain Mayan menemään maahan. Ihan näin ponnekasta (Mayalla ponnekaskin käsky on tosi "sievä") käskyä en käytä kyllä treeneissä ja palataan takaisin keveään "maa" -käskyyn kyllä heti. Hyvin pysyi maassa ja nousi ylöskin - taisin kuitenkin siinä joutua hieman käyttämään apuja??

Luoksetulo meni ihan nappiin. Edelleen pienellä hypähdyksellä. Tuli kyllä tosi hienoon paikkaan sivulle tällä kertaa. Ei siitä sen enempää.

Sitten se seisominen - minä jo omatoimisesti olin siirtymässä kauemmas - mutta tämä seisominen tehtiinkin puolesta kentästä eteenpäin - siis tosi lyhyellä matkalla. Taas pari askelta ja käsky. Otin samalla tavalla kuin eilen eli en varmistellut, enkä vilkaissut taakse, vaan annoin vain Mayalle kevyen "top"-käskyn. Siellä se seisoi, kun käännyin ympäri! Ihan vähän siirtyi, kun tulin sivulle ja istui ok.

Sitten ei ollutkaan jäljellä kuin hyppy. Tässä vaiheessa jo hieman saattoi toivoa, että se ykkönen tulisi sieltä.. mutta ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tästä johtuen olin lähes hysteerinen, kun pidin Mayaa hypyn tällä puolella. Ei se koskaan ole hypännyt estettä ennen kuin on saanut luvan, mutta voihan se silti tehdä sen.. joten ehkä jouduin lähettämään sen hyppäämään pikkuisen kauempaa kuin tavallisesti. Mutta ei se haitannut. Hyvin hyppäsi yli ja jäi "top" -käskyllä hyvin seisomaan. Ja nyt ei edes liikkunut, kun tulin sivulleja istui sivulle "sit" -käskyllä. Loistava pikku koira.

Kehästä poistuessani piti kyllä kurkata pisteitä - eihän sitä koskaan tiedä :). Kehässä nimittäin en katso tuomarin antamia pisteitä lainkaan, vaan keskityn koiraan. Piti sitä omaa numeroa muutaman kerran tarkistaa - olimmeko me tosiaan saaneet 180p? Juu, näin kävi ja saimme vielä kunniapalkinnonkin. Tänään oli (kuten eilenkin) paljon hyviä suorituksia, joten tällä pistemäärällä olimme viidensiä. Itse pidin kyllä eilistä suoritusta jopa parempana kuin tämän päiväistä - kummatkin oltiin paljon skarpimpia, mutta toisaalta eilen tuli se yksi nolla, mikä verotti pisteitä. Tänään pisteitä saatiin kaikista liikkeistä.

Tässä oli alokasluokka meidän osalta. Ensi vuonna sitten avoimeen luokkaan. Nyt keskitytään taas treenaamiseen. Maya on maailman paras treenikaveri :). Lämpimät kiitokset Lentsulle kaikista neuvoista ja ohjeista - ja kannustuksesta.

Pisteet:
luoksepäästävyys 10 (10)
paikallamakuu 10 (30)
seuraaminen kytkettynä 7 (14)
seuraaminen vapaana 8 (32)
maahanmeno 8 (16)
luoksetulo 10 (30)
seisominen 9 (18)
hyppy 10 (20)
kokonaisvaikutus 10
Yhteispisteen 180 pistettä KP

lauantai 6. marraskuuta 2010

Virallinen kisaura avattu!

Mayan virallinen kisaura on nyt korkattu. Oltiin tänään neitokaisen kanssa tokokisoissa.. Viime viikon ryhmätreenien jälkeen mietin, että itse asiassa tuon neidin kanssa voisi jo mennä kokeilemaan virallisiin kisoihin ja kun omissa kisoissa oli tilaa - sinnehän sitä ilmoittauduttiin. Maya on vasta viikkoa vaille 11kk, joten noin nuoren koiran kanssa en ole ikinä ennen ollut kisaamassa. Periaatteessa Maya osasi kaikki liikkeet, mutta kisakokemattomuus ja ikä voisivat aiheuttaa monia yllätyksiä. Kokeessahan vielä oli kaksi kehää vierekkäin, molemmissa kehät ja kokemattomalle (ja vähän kokeneemmallekin), se voi olla tosi vaikeaa.

Alokasluokassa oli 12 koiraa, joista Maya viimeinen. Ensimmäisenä otettiin kahdessa osassa luoksepäästävyys ja paikallaanmakuu. Luoksepäästävyydessä kuudesta koirasta viimeisenä oleminen oli juuri sitä, mitä olin pelännyt. Maya ei vielä jaksa odottaa. Jaksoi istua sivulla siihen asti, kun tuomari oli edellisen koiran kohdalla, sitten nousi ylös. Vinkui myös lähes koko ajan. Ei kiva. No, jouduin Mirollekin opettamaan tätä odottamista, Mayalle täytyy myös opettaa. Kun on tekemistä, likka ok, mutta odottaminen, yök. Tuomarina toimi Ralf Björklund, ja tuomaria Maya ei arastellut yhtään. Meni vastaan ja antoi koskea/rapsutella.

Sitten se alokasluokan pelätyin osa: paikallamakuu. Ensimmäisessä ryhmässä kaikki olivat pysyneet paikoillaan 2 min, mikä on alokasluokassa harvinaista - samoin kävi sitten myös jälkimmäisessä ryhmässä. Tosi hienoa. Maya ei mennyt ensimmäisellä maahan, vaan jouduin antamaan toisen käskyn :(. Pysyi hyvin, oma henkeni meinasi kyllä salpautua. Kyllä on pitkät 2 minuuttia... Myöskään istumaan ei noussut ensimmäisellä käskyllä, mikä nyt oli ihan odotettavissa. Vähän jäi huono maku tuosta, vaikka pitää olla tyytyväinen, että Maya pysyi hyvin - ja kukaan ei tullut päälle. Ilmeisesti tuomari ei oikein nähnyt/kuullut, mitä me touhuilimme, koska saimme tästä täydet pisteet.

Sen jälkeen saimmekin sitten odotella hetken vuoroamme, vein Mayan välillä autoon.

Koitti se meidänkin vuoro sitten.. Seuraamispätkät ovat vielä tosi lyhyitä.. Kytkettynä seuraaminen alkoi kehäsihteerien pöydän edestä ja tässä kohtaa liikkeenohjaaja ja tuomari olivat tosi lähellä koiraa molemmin puolin. Olin jo aika monen koiran nähnyt ahdistuvan tästä ja Mayakin vilkaisi vähän kummastellen ympärilleen, mutta ei sitten välittänyt sen enempää. Kytkettynä seuraaminen meni ok - mutta kuten Annakin sanoi - Mayalle ei oikein ole hajua siitä, että se on tekemässä silloin hommia.. Eli se on vähän sinnepäin, mutta en siihen aio sen enempää uhrata aikaa. Vapaana seuraaminen alkoi muutamalla askeleella normaali käyntiä ja heti sen jälkeen juoksua. Sellaista ei olla harjoiteltu ja vähän pelkäsin sitä, mutta meni ihan ok. Perusasennot ok, seuraamispaikka vain vähän edessä, mutta hyvä näin, että näin, missä Maya menee. Hyvin meni vapaana seuraaminen, jossa alokasluokassa on korkein kerroin.. itse asiassa saatiin samat pisteen kytkettynä ja vapaana seuraamisesta, vaikka jälkimmäinen oli huomattavasti parempi omasta mielestäni.

Sitten oli vuorossa maahanmeno. Se tehtiin ihan toisen kehän vieressä ja olin jo etukäteen hieman miettinyt, mahtaako se vaikuttaa suoritukseen. Ja valitettavasti meillä teki niin. Tämähän on yksi Mayan vahvimmista liikkeistä... mutta nyt katseli toiseen kehään (siellä oli koirakko menossa) ja aavistelin jo ennen ensimmäistä käskyä, että en saa Mayaa maahan - annoin sitten vielä liikuttuani pienen matkan toisen käskyn, mutta maahan ei mennyt :(. Ikävä juttu, kun tämä oikeasti sujuu niin hyvin...

Luoksetulon jätössä ei mitään ongelmia, ja luokse tuli nopeaan ja sivulle istumaan hienosti - tosin edelleen sen hypähdyksen kautta, mistä ilmeisesti pistevähennystä. Muuta en keksi, koska teki niin hienosti tuon.

Seisomisen päätin sitten tehdä treeninomaisesti - meni syteen tai saveen. Eli ei varmistella, käsky ja itse eteenpäin. Tuli mitä tuli. Ja siellä se seisoi, kun käännyin. Lentsu sanoi, että oli mennyt hienosti. jotain siinä sitten kumminkin on tapahtunut - ehkä liikkui ihan vähän kun tulin sen viereen - sillä pisteitä vähennettiin taas vähän.

Estehyppy ok. Varon kovasti sitä, ettei pääse varastamaan - en tiedä, varastaisiko edes - mutta Miro varasti aikoinaan. Hyvin hyppäsi yli, pysähtyi ja siirryin vierelle, ehkä siirsi puoli askelta jalkaansa, kun tulin vierelle ja istui hyvin - taas meni jostain vähän pisteitä. Kokonaisvaikutus 8,5 - en tiedä, miksi emme saaneet tästä enempää - puoli pistettäkin olisi riittänyt :).

Kehäsihteerinä toimiessani olen monta kertaa säälinyt niitä, jotka jäävät pisteen pari päähän ykkösestä, pahin kohtalo on jäädä puolen pisteen päähän (olen aina inhonnut niitä puolia pisteitä).. ja tänään se sitten osui omalle kohdalle :(. Maya sai siis 159,5 pistettä... no, ehkä se sitten oli oikeudenmukaista, koska paikallaanolosta saimme liikaa pisteitä. Ja jos jossitellaan ja olisimme saaneet maahanmenosta pisteitä - vaikka ne täydet 20, niin pisteet olisiva olleet oikein hyvät. Hienostihan tuo koira toimi. Jaksoi koko suorituksen hyvin palkkaamatta, kuunteli ja keskittyi pääosin tosi hienosti. Hieno, pieni shelttityttöni.

Onnea treenikaveri-Gurolle alokasluokan voitosta ja hienoista pisteistä ja seuramestaruudesta!

Tässä Mayan pisteet:
luoksepäästävyys 10 (10)
paikallamakuu 10 (30)
seuraaminen kytkettynä 8,5 (17)
seuraaminen vapaana 8,5 (34)
maahanmeno 0
luoksetulo 9 (27)
seisominen 8 (16)
estehyppy 8,5 (17)
kokonaisvaikutus 8,5 (8,5)
yhteensä 159,5p ja 2.palkinto

Kisojen jälkeen kävimme kurkkaamassa ATT:n agikisoja ja sen jälkeen menimme vielä Vallen kanssa lenkille.. nyt uni maittaa :).

torstai 4. marraskuuta 2010

Paikallaanolo, seuraaminen ja hyppy

Iltalenkin yhteydessä käytiin kentällä ottamassa paikallaanolo. Miro sai avustaa. Maya meni hyvin maahan, oli tosin rauhallisesti (joskin valppaasti) paikallaan, ei edes asentoa vaihtanut. Olin ihan kunnon matkan päässä ja reippaat kaksi minuuttia (laskin 3 x 60). Ei noussut sivu -käskyllä, mutta sit-käskyllä kyllä. Ilmeisesti tämä siis olisi parempi. Tosin sitten kun harjoittelin pelkkää maasta istumaan nousua, ennakoi koko ajan. On tämä niin vaikeaa.

Remmissä seuraaminen meni sinne päin. Maya ei oikein ymmärrä sitä. Toisaalta, eipä sitä juurikaan ole treenattukaan. Kyllä se mukana pysyy - enemmänkin siis edistää. Käännöksetkin huonompia. Vapaana seuraaminen tarkempaa, perusasennot aika hyvät, yhden meinasi jättää tekemättä. Käännökset ehkä vähän väljät. Mutta tällä mennään.. Loppuun reipas luoksetulo, jossa onneton ohjaaja käytti väärää käskyä. Miksi ihmeessä mulle aina käy niin? No, Maya teki ihan hyvän luoksetulon.

Oven edessä otettiin hyppyä. Vein Mayan hypyn taakse seisomaan, tosin oli vähän tekemistä saada se seisomaan, kun olisi istunut mielummin. Muutama toisto niin, että jätin seisomaan, menin hypyn toiselle puolelle ja palasin Mayan luo. Tosin tyhmä minä palkkasin sen taas siitä, kun otti perusasennon, joten sitten se ennakoi istumista seuraavan kerran ja jouduin taas alkuun - ja palkaamaan sitä siitä, että seisoi, ei istunut. Kyllä tässä lopulta saatiin ihan onnistuneitakin suorituksia. Sitten otettiin koko liike - hyvin lähtee hyppäämään - jotenkin jää seisomaan. En menisi vannomaan, että kokeessa ei sitten istuisi tässä..... mutta tämä hyppy nyt on vaan alokasluokassa ja sen jälkeen saakin istua. Joten enpä taida stressata tätä sen enempää.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Palkatta

Piti kokeilla iltalenkin yhteydessä, miten Maya toimii palkatta - ja toimiiko? Miro kiinni aitaan ja sanoista teoiksi. Ensin seuraaminen remmissä. Meni ihan kivasti - edisti vähän, mutta pysyi mukana :). Yritin verrata mielessäni siihen, miten Heku toimi alokasluokassa ja on kyllä ihmeteltävä, miten ihmeessä ollenkaan menin kisaamaan Hekun kanssa. Varakoiran paikalta oltiin vielä SM-kisoissakin. Voi kauhistus. No, itse asiassa siellä meni paremmin, kuin olisi voinut kuvitella, mutta silti. Vapaana seuraaminen lähti ok - mutta Maya meinasi kyllä välillä jäädä kyydistä, kun sen mielestä kyseessä oli taatusti jo joku jäävistä liikkeistä. Kyllä tämä alokasluokan kaksi seuraamista peräkkäin on sitten ihan idioottimaista. No, kun sain Mayan taas uskomaan, että ei ole kysymys jäävistä liikkeistä, meni ihan hyvin - jopa paremmin kuin remmissä. Perusasennotkin ok. Vähän minulla on tässä hankaluuksia, kun en näe Mayaa - siis iskee epäilys, onko Maya mukana vai ei. Tosin sitten taas, jos katson onko se mukana - sekään ei ole hyvä. Pitää vaan oppia luottamaan Mayaan. Silloinhan ei ole ongelmaa, jos treenaa kavereiden kanssa, mutta kun treenaa yksin...

Sitten muisti petti ja otin luoksetulon. Maya jäi hyvin, menin aika pitkän matkan päähän. Pysyi hyvin ja tuli kovaa vauhtia, kun kutsuin. Hypähti sivulle, mutta perusasento oli parempi kuin aikoihin. Hieno tyttö. Sitten maahanmeno, joka meni kaikin puolin hyvin - tai no, perusasentoon nouseminen oli vähän huonoa. Sitten muistinkin, että tässä välissä se luoksetulo oli ennen liikkeestä seisomista. No, ei kun uusi luoksetulo. Nyt vähän lyhyemmältä matkalta. Hyvin meni taas. Sitten virittelin Mayaa liikkeestä seisomiseen, sanomalla "top" ja hieman pysäyttelemällä - niin kuin ehkä kokeessakin voisi tehdä. Päätin, että yritän nyt ottaa sen seisomisen niin, että en itse epäröi, enkä katso taakse. Meni syteen tai saveen :). Ja kas - siellähän se seisoi. Hieno, pieni koira. Perusasento taas se heikoin kohta tässäkin. Tähän sitten päättyivätkin treenit, kehuin Mayaa ja palkitsin nameilla.

Loistavasti tyttö teki pelkillä hillityillä kehuilla välissä ja ilman namia. Että minä sitten olen tyytyväinen tuohon likkaan. Ihan yhtä hauskaa sen kanssa on treenata kuin Sandran kanssa aikoinaan. Tosin nyt minä tiedän paljon enemmän kuin silloin, joten edistyminenkin on erilaista. Tosin paljon on opittavaa edelleen ja onneksi ei tarvitse ilman tukea ja neuvoja treenatakaan.

Eilen Maya opetteli kotona "etsi nami" -leikkiä, jossa Miro on täysin suvereeni. Kyllä Mayakin muutaman namin löysi ja ehti syödä, vaikka Miro kyllä teki parhaansa, jotta niitä ei olisi jäänyt Mayalle ollenkaan. Maya muuten löysi sen maton alle piilotetun, jota Miro ei ikinä olisi löytänyt.