keskiviikko 31. elokuuta 2011

Ahvenanmaalla kisaamassa

Viikonlopun Maya vietti Mirv an kanssa Ahvenanmaalla aksakisoissa. Jo heti perjantaina tuli iloinen viesti: 0-voitto! Loistavaa Maya ja Mirva. Tahti jatkui samaan malliin ja loppusaldo oli 3 x 5 ja 2 x 0. Jokaiselta (5) radalta tuli myös sijoitus (2 x 1.sija, 1 x 2.sija ja 2 x 3.sija) ja kassikaupalla palkintoja ja ruusukkeita. On se tyttönen vain aikamoinen agilitytykki :).



perjantai 26. elokuuta 2011

Tokokurssin 5.kerta

Eilen oli jo tokokurssin toiseksi viimeinen kerta. Harmi. Vielä kun meiltä jäi yksi kerta välistä, kun oli se koe. Silloin oli kuulemma treenattu metallia (ei väliä, vaikka tämä jäikin välistä, olisi vaan aiheuttanut harmaita hiuksia ohjaajalle) ja ruutua.

Tällä kertaa ohjelmassa oli merkki. Ihan turha luulla, että olisimme selvinneet siitä kunnialla, vaikka Maya merkkiä rakastaakin. Se kun ei osaa etsiä sitä katseellaan ja on ihan turha luulo, että se löytäisi sen ensimmäisellä tai toisellakaan kerralla. Ensimmäisellä kerralla sinkosi sinne, mistä oltiin lähdetty ja toisella kerralla meni samaan suuntaan muovipurkin taakse. Ideaa siis oli, toteutus ontui.. ei auttanut muu kuin käydä näyttämässä neidille, missä se merkki on. Ei kyllä onnistunut sittenkään, ampui kyllä oikeaan suuntaan, mutta pitkälle merkin ohi. Piti sitten ihan kädestä pitäen näyttää Mayalle, missä se merkki on. Sitten alkoikin onnistua ja pari viimeistä yritystä olivat tosi hyviä ja Maya pysähtyi ihan merkin taakse.

Sitten treenattiin ohjatun alkeita. Tätä me emme ole treenanneet sitten kesäkurssin, jolloin samaa tehtiin lelulla ja se oli Mayalle tosi vaikeaa. Tuppasi varastamaan lelulle. Nyt treenattiin alustalla, joka oli merkistä oikealla (samalla korkeudella kuin merkki). Ensin käytiin vähän muistuttamassa Mayalle, mikä se alusta on.. ja sitten vietiin koira merkin taakse ja lähetettiin "oikea" -käskyllä ja käsimerkillä alustalle. Tämä tuntui toimivan hyvin, joten tällä jatketaan. Muutama toisto vielä. Nyt ainakin tiedän, miten jatketaan ohjatun opettamista, kun nyt siirrytään opettelemaan pääsääntöisesti uusia asioita (toki näitä on tehty koko ajan, mutta viikko pari on keskitytty tuohon avoimeen luokkaan).

Ryhmäliikkeenä vahvistettiin vielä liikkeestä seisomisen jäämistä, kun Lentsu vaan ensin sai ryhmän tajuamaan, mitä piti tehdä. Maya pysyi kyllä hyvin. Tämä tuntuu nyt menneen sen tajuntaan. Ei toki tarkoita, että olisi pomminvarma, mutta kuitenkin. Koira siis jätettiin seisomaan ja itse käveltiin eteen päin, käännyttiin vasemmalle/oikealla, täyskäännös ja palattiin koiran sivulle. Ja sitten tehtiin vielä liikkeestä istumista Mayan kanssa. Apuja tarvitsi vielä, kun tätä ei olla tehty pitkään aikaan. Nyt sitten vissiin pitää tehdä :).

Paikallaanolot otettiin viimeiseksi ja tämä meni hyvin. Totesin itsekseni, että kai voin luottaa koiraan ja olla vilkuilematta taakseni tms., jos kerran Maya pysyi kokeessakin, vaikka vierestä säntäsi kaksi koiraa piiloon. Palkkasin maahan, koska neiti tuntuu aika tavalla ennakoivan perusasentoja tällä hetkellä.

Nyt on Mayalla ollut tokotreenit/kilpailut kolmena perättäisenä iltana, eikä näytä likka kyllä millään lailla kyllästyvän/väsyvän. Tänään aamulla Maya lähtikin sitten Mirvan kanssa Ahvenanmaalle kisaamaan agilityssä, joten pienellä vaihtui laji lennosta. Me vietämme Miron kanssa rauhallisen viikonvaihteen :).

torstai 25. elokuuta 2011

Kisaraporttia

Eilen oli sitten Mayan toinen avoimen luokan kisa. Kiitollinen TKY:lle, että ystävyysotteluiden "varjolla" olemme päässeet Mayan kanssa kisaamaan. Nyt oli vuorossa Auran Nuuskujen järjestämä kisa Piuhan kentällä Maskussa ja tuomarin - kukas muukaan kuin - Lentsu. Joo, ei se ole helpompaa mennä kouluttajan tuomaroimaan kisaan, sillä hän tietää kaikki virheet ja ohjaajan kommervenkit. Ja sitten vielä koira sattuu tykkäämään kovasti Lentsusta ja pelko olikin, että Maya käy välillä kysymässä Lentsulta, menikö hyvin.. tätä se on tehnyt treeneissä. Myöskin palautetta on varmasti odotettavissa ja kotiläksyjä :).

Evan kanssa kävin tekemässä kenraaliharjoitustreenit TSAUkkilassa tiistaina. Taas tuli uusia virheitä esille - tosin sain myös hyvin harjoiteltua tuota liikkeenohjaajahäiriötä. Eva lähti sitten vielä Vallen kanssa kannustamaan meitä kisohin, kiva!

Kokeessa oli vain 6 alokasluokan koiraa, 4 avoimen luokan ja 3 voittajan koiraa. Kisan olisi siis luullut menevän nopeaan.. no, ihan nopeasti se ei mennyt. Liikkeenohjaaja oli uusi ja kaaviot pitkiä. No, tulipa sitten näitäkin harjoiteltua. Mayan kanssa odottelimme vuoroamme kehän laidalla, josko se vaikka vähän rauhoittuisi ja jaksaisi keskittyä paremmin. Se kun käy melkoisen kuumana..

Meidän suoristusvuoromme avoimessa luokassa oli vasta neljäntenä eli viimeisenä. Paikallaanolossa saimme viereemme dobberin. Ei siinä mitään, mutta kun ohjaaja keskusteli jo kentän ulkopuolelle, että koira ei pysy paikoillaan ja saattaa (tai siis todennäköisesti lähtee) lähteä sieltä kuin ohjus. Minä jo hetken ajattelin, teenkö ollenkaan koko paikallaanoloa. Siinä vaiheessa kun tuomari piti meille puhuttelua ja sanoi, että älkää jännittäkö, ei teillä ole mitään pelättävää, meinasin jos sanoa, että ai eikö muka ole? Minä siis jännitin sitä, minne se dobberi sinkoaa (syökö Mayan) ja lähteekö Maya paikallaanolosta, jos se sinkoaa vierestä jonnekin.

Yritin pitää Mayan katsekontaktia yllä, kun tuomari puhui meille ja liikkeenohjaaja - tällä kertaa onnistuin melko hyvin ja Maya meni hienosti maahan ihan ensimmäisellä käskyllä! Sitten vaan piiloon.... ja kun olimme hetken olleet piilossa, kuuluu ääni, ottakaa nro x kiinni. Dobberi oli lähtenyt. Ohjaaja kutsui sitä ja sai kytkettyä. Ja vähän ajan päästä seuraava, ottakaa nro y kiinni ja sprinkku oli lähtenyt. Siinä sitten minä ja tollerin omistaja revimme puusta lehtiä ja odotimme kauhulla, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä meidän koiramme ovat tehneet.. Palasimme kehään ja siellä nämä kaksi makailivat kaukana toisistaan (tolleri oli suoritusvuorossa ensimmäinen ja Maya viimeinen) paikoillaan. Sitten vielä piti jännittää malttaako Maya nyt pysyä maassa niin kauan, kun olen päässyt sen sivulle ja vielä odottaa käskyä nousta istumaan. Hyvin meni. Ja me saimme täydet 10 pistettä!! Että olin ylpeä pienestä. Vaikka muut liikkeet menisivät pieleen, tässä riittäisi iloitsemista.

Sitten piti odotella taas omaa vuoroa. Se hyvä puoli siitä oli, että ehti vähän seurata, mitä kehässä tapahtuu ja mistä liikkeet alkavat tms. Pitkät oli kaaviot ja matkat. Yllättävän paljon aikaa meni myös paikasta a siirtymiseen paikkaan b. Maya onneksi on hyvin hallittavissa myös nuo siirtymiset - Miron kanssa tuo olisi ollut täyttä tuskaa.

Liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä (toki näin onkin useimmiten alemmissa luokissa), joten seuraamisessa aloitettiin. Maya lähti kivasti liikkeelle, mutta seurasi sellaisessa paikassa, että en yhtään nähnyt sitä itse, joten en tiennyt, onko minulla koiraa edes mukana. Apua. Yleensä Maya vähän edistää ja se on minulle parempi, kun näen, onko se mukana.. pari haahuilua taisi tulla ja taisi jättää yhden perusasennon tekemättä. Täyskäännökset menivät paremmin kuin oletin. Koska seuraamispätkä oli pitkä ja olemme vähän pidempää pätkää harjoitelleet, Maya haahuili vähän lopussa ja eksyi jonnekin toiselle puolelleni. Tätä on sattunut myös treeneissä - onneksi nyt vasta ihan lopussa. Saimme tästä 7 pistettä.

Liikkeestä maahanmeno on Mayan bravuuri, mikä ei toki tarkoita sitä, että se kokeessa onnistuisi. Nyt onnistui. Maya tipahti maahan - minä jatkoin matkaa (ja taas pitkälle), pysähdys - koiran taakse ja sivulle. Ja Maya jopa malttoi odottaa käskyä, ennenkuin nousi sivulle - eikä hypähtänyt myöskään ilmaan! Tästä täydet 10.

Luoksetulo oli sijoitettu ihan kehän reunaan ja puolessa välissä oli sihteerin pöytä. Hieman mietin, onko tämä nyt hyvä vai huono asia. Ei ollut kumpaakaan. Maya jäi kiltisti istumaan ja malttoi odottaa, kun kävelin pitkälle kehän toiseen laitaan. Olin lämmittelyssä ottanut pari luoksetuloa ja palkannut stopista. Mayahan ennakoi stoppeja treeneissä tosi vahvasti ja kisoissa sitten kiitää tuhatta ja sataa... mutta tällä kertaa pieni sininen pysähtyi käsimerkistä hyvin ja hypähti perusasentoon sivulle. Taisi olla vähän vinoon :). Tästä hienosti 9 pistettä.

Pieni muistutus Mayalle, että seuraavaksi tehdään liikkeestä seisominen. Ja ei kun menoksi. Maya seurasi nyt liikkeissä tosi hyvin (minulle on ehkä jäänyt traumoja siitä, kun Miron seuraaminen liikkeissä oli tosi huonoa) ja top-käskyllä jäi seisomaan hyvin. Tai niin ainakin oletan :). Siellä se seisoi, kun käännyin matkan päässä ympäri ja jatkoin koiran ohi ja taakse. Eikä muuten liikkunut! Vau. Mutta perusasennon kyllä ennakoi... Tästä 8,5p.

Noutaminen olikin sitten luku sinänsä :). Voi Maya. Heitin kapulan ja otin Mayaan katsekontaktin, jonka jälkeen se vasta saa luvan (käskyn) lähteä noutamaan. Ja lähtihän se - vauhdilla ja haukkuen. Eikä siinä vielä kaikki.. Lentsun mukaan murisi vielä, kun toi kapulaa minulle (minä en kuullut, minä varmaan harmittelin vielä mielessäni sitä haukkumista). Toihan se sen pienen kaarroksen (oli viemässä kapulaa vissiin jonnekin muualle tai jollekin toiselle) tehtyään sivulle, tosin perusasento oli kyllä aika kaukana minusta. Yletyin kuitenkin hyvin kapulaan. Tästä 7 pistettä. Ja tästä seuraa varmaan kotiläksyjä...

Kauko-ohjaus oli vuorossa seuraavana. Maya meni hyvin maahan, jätin koiran ja kävelin taas melko pitkän matkan päähän (tosin ei haittaa, ollaan onneksi treenattu pidemmältäkin matkalta). Ensimmäisellä nousi hienosti istumaan, mutta sitten alkoi kuikuilla taakseen - ilmeisesti taas otti häiriötä liikeenohjaajasta, joten vaati 2 käskyä maahanmenoon. Loput kaksi (istu, maahan) teki hienosti, eikä liikkunut paikastaan. Tästä 7,5 pistettä.

Sitten vielä se hyppy... tässä olin nyt varovainen, ettei Maya vaan pääse hyppäämään ennen lupaa. Jäin esteestä melko kauas ja toivoin vaan, että Maya siitä huolimatta hyppää esteen yli. Ei huolta - hyvin lähti ja maltoin odottaa, että on maassa ja vasta sitten "sit" -käsky. Istui hyvin. Siitä käsky "sivu" ja Maya hyppäsi takaisin päin ja tuli sivulle. En oikein muista, mutta melko varmasti hypähtäen :). Tästä saimme hienosti 9,5p.

Lopuksi vielä kokonaisvaikutus, josta saimme täydet 10 pistettä. Näin Maya oli hienosti saanut toisesta avoimen luokan kisastaan ykköspalkinnon kokonaispisteillä 173,5p. Sijoituimme jälleen toisiksi ja saimme pokaalin ja ruokaa. Mayahan alkaa kohta ansaita omat ruokansa (eri asia sitten kelpaako sille...).

Tänään neidillä on tokokurssi ja huomenna Maya sitten lähteekin Ahvenanmaalle kisaamaan - agilityssä tällä kertaa. Mayalla on alkanut harrastuskausi ja näyttelyt ovat nyt haudattu tältä vuodelta. Häntä saa olla ihan missä asenossa Maya sitä haluaa pitää.

perjantai 19. elokuuta 2011

Maya korkkasi avoimen luokan

Meillä oli eilen Mayan kanssa ensimmäiset avoimen luokan tokokisat. Pääsimme kisaamaan TKY:n joukkueeseen ystävyysotteluun Spanielikerhoa vastaan. Kisat järjestettiin Haunisissa ja olivat mukavan pienet: 8 alokasluokan koiraa, 4 avointa ja 1 voittaja. Tuomarina Ralf Björklund.

Mirva onneksi suostui kuskiksi, muuten Hauninen on kyllä työssä käyvällä (ensin työpäivä, kiireesti kotiin, Miro ulos jne.) ja autottomalla ihmisellä aika vaikeasti saavutettava kisapaikka. Ukkonenkin alkoi juuri ennen kun lähettiin ja vettä tuli kaatamalla. Onneksi kisapaikalla ei sitten enää satanut. Vielä kun oma vatsa on tiistaista asti ollut todella huonossa kunnossa (ja on edelleen, joten ei johdu jännittämisestä), niin alku oli aika hankalaa. Onneksi tällaiset murheet unohtuvat kisapaikalla.

Maya oli suoritusvuorossa toisena, oikein ideaali paikka. Treenit kotona ovat menneet oikein hyvin, joten lähdin ihan luottavaisin mielin kisaan. Maya osaa kyllä kaikki liikkeet, mutta sitten se kisatilanne - se on niin erilainen, että mitä tahansa voi sattua. Ja sattuikin :).

Kisa käytiin Haunisissa nurmikentällä, joka oli tosi pitkä - ja märkä. No, onneksi Maya ei tunnetusti ole mikään hienohelma ja nurmella on treenattu muutenkin. Paikallaanolon otin aika varman päälle, koska treeneissä Maya on viime aikoina vaatinut kaksi käskyä. Päätin onnistua tässä. Maya ei myöskään vielä ole kauhean kärsivällinen odottelun suhteen, joten tuo liikkeenohjaajan puhuminen aluksi herpaannuttaa sen kontaktin minusta - ja toisaalta, koska me ollaan niin vähän treenattu liikkeenohjaajan kanssa, vie Mayan huomion liikkeenohjaajaan. Joten vapautin sen sivulta aika monta kertaa ja otin uudelleen, jotta saisin sen ottamaan kontaktia minuun. Annoin melkoisen ponnekkaan käskyn maahan (edelleen ystävällisesti) korostaen sitä vähän (ihan vähän vaan...) vartalolla. Mutta Maya tipahti ensimmäisellä maahan! Yes. Sitten vaan kohti kehänauhaa ja kehästä ulos liikkeenohjaajan perässä kohti piiloa. Ja kyllä ne 3 minuuttia ovat PITKÄT! Välillä näkyi, kun tuomari kirjoitti jotain ylös, ja sehän ei yleensä tiedä mitään hyvää.. Kun palattiin kehään, makasi Maya kuitenkin ihan rauhallisena paikallaan. Mutta puolessa välissä kun olin palaamassa sen luo, nousi istumaan. Ihan hassua. No, pysyi paikoillaan kumminkin. Tästä sitten saimme vain 6. Oli kuulemma haistellut nurmikkoa (ja haisteli samaa kohtaa, kun liike alkoi siitä myöhemmin ja muutama muukin haisteli sitä samaa kohtaa, joten siinä oli jotain - tosin ainahan sitä voi olla) ja sitten se ylös nouseminen liian aikaisin. Aika raju pisteiden pudotus kumminkin mielestäni. No, saatiin sentään jotain. Kysyin Mirvalta vielä, miten Maya oli maannut - ja kuulemma ihan rauhallisesti ja vähän haistellut. No, itse olen tyytyväinen siihen, että pysyi paikoillaan!

Yksilöliikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä, joten aloitettiin seuraamisella. Maya lähti hyvin liikkeelle ja parin askeleen päästä siirryttiin juoksuun - ihan hyvin meni sekin. Sillä oli selkeästi hieman vaikeuksia seurata pitkällä nurmella ja kuoppaisella alustalla, mutta minulla itselläni se oli vielä vaikeampaa. Tosi hyvin Maya kyllä seurasi ja piti kontaktia. Ensimmäinen perusasento jäi tekemättä (arhghh), mutta kaksi seuraavaa Maya teki hyvin. Tästä me saimme 7...

Maahanmenossa meni taas maahan ihan superhienosti tipahtaen - jatkoin matkaani - käännös ja koiran taakse ja siitä sivulle. Maya pysyi hienosti (tosin se kyllä osaakin tämän - aina voi silti sattua vaikka mitä) maassa. Mutta kun sitten annoin käskyn sivulle, neiti hyppää metrin ilmaan ylöspäin ja laskeutuu puolimetriä sivulle - ei tainnut edes istua. Ei voinut kuin nauraa. Tästä 7,5.


Luoksetulon jättömatka oli pidempi kuin olin odottanut, ei siinä mitään.. vauhtia vaan ehtii tulla aika tavalla. Vaikka on treeneissä ennakoinut pysähdystä, osasin kyllä odottaa, että kisoissa ei tee sitä. Ei tehnyt ei. Jäi hyvin istumaan, hieman nyki, kun liikkeenohjaaja sanoi "käsky". Lähti tuhatta ja sataa kohti, annoin käsimerkillä pysähdyskäskyn - vähän mietti.. valui ja pysähtyi. Ehkä jopa hieman varasti (ehkä ei), kun kutsuin sivulle. Ja tietysti hypähti sivulle. Tästä siis 6, joten ilmeisesti tulkittiin läpijuoksuksi..


Seisominen seuraamisen yhteydessä meni upeasti - Maya pysähtyi top-käskyllä, minä kävelin eteen ja takaisin taakse, eikä likka liikkunut mihinkään ja teki hyvin perusasennon: 8,5. Nyt en kyllä ole ihan varma, ennakoiko perusasentoa vai ei.. se nimittäin voisi selittää, miksi saimme vain 8,5.

Noutaminen meni hienosti! Maya pysyi sivulla, lähti luvalla vauhdilla kapulalle, nappasi sen (vielä takaa) suuhunsa ja tuli hienosti sivulle (ehkä olisi voinut olla 5-10 cm lähempänä, mutta oli kyllä hienosti sivulla ja piti kapulaa suussaan, eikä kertaakaan edes ollut tiputtanut sitä). Olin siitä niin ylpeä! Saimme tosin vain 7, mille en keksi mitään selitystä...

Kauko-ohjauksessa Maya otti liikkeenohjaajasta ihan hirveästi häiriötä. Mayahan osaa avoimen luokan kaukot ihan superhyvin, en oikein edes tajua, miten Miron jälkeen olenkin saanut Mayan tekemään ne niin hienosti. Siksi olinkin melkoisen kauhuissani, kun Maya jumitti ensimmäistä istumaan nousua. Tässäkö tämä nyt on? Tuleeko tästä samanlaista taistelua kuin aikoinaan Miron kanssa? Sitten vaan päätin, että minä saan Mayan ylös sieltä. Kolmannella käskyllä nousi istumaan ja loput teki kuin vettä vaan liikkumatta yhtään. Tästä pisteitä 7.

Estehyppy viimeisenä. Hyppy oli sijoitettu tosi lähelle kehänauhaa ja minua pelotti melkoisesti viedä Maya sinne. Minulle on jäänyt Miron kanssa kisaamisesta pari muutakin traumaa: pelko, että koira lähtee kehästä liiasta innosta ja se, että hyppää ennen aikojaan (josta tulee nykyään heti nolla). No, olisi pitänyt luottaa Mayaan enemmän :). Mayahan pystyy kehässäkin vaihtamaan paikkaa nätisti seuraten, mitä Miro ei ikinä pystynyt. Ja sivulla käskyllä pysyi hyvin hypyn toisella puolella. Koska viime päivinä olen saanut Mayan hypyn melkoisen sekaisin (ei kestä tässä toistoja - jos saan yhden onnistuneen suorituksen - ei kestä sitä, että teen sen uudelleen, vaan sitten alkaa tarjota ties mitä tai ei hyppää lainkaan), vähän jännitin tätä. Ihan turhaan. Maya hyppäsi hyvin, ajautui kyllä aika kauaksi esteen taakse, mikä toisaalta ihan hyvin. Kuten opetettu, en antanut istu-käskyä ilmassa (jos olisin antanut, ei varmaan olisi istunut, ehkä ei vielä toisellakaan..), vaan vasta kun tassut oli maassa. Sit-käskyllä Maya istui kauniisti. Ja sivu-käskyllä hyppäsi takaisin ja tuli sivulleni ehkä lievästi hypähtäen. Tästä 8,5 ja ihan en taaskaan tajua, miksi pisteitä lähti noinkin paljon.. Kokonaisvaikutuksesta saimme 8, mikä kyllä oli ihan paikallaan. Tosin se toinen Maija (pon), joka voitti luokan ainoalla ykköstuloksella teki kaiken niin hienosti ja sai vain 9. Sitä vähän ihmettelin.

Kaiken kaikkiaan hyvä avaus - olen Mayaan tosi tyytyväinen. Maya keskittyi hyvin, ei vinkunut, ei haukkunut, vire pysyi koko ajan. Itse asiassa Maya oli tosi innoissaan ja kävi ehkä hitusen verran liian kuumana, mutta toisaalta mieluummin niin kuin, että ei olisi mitään intoa. Mayasta työskentely nyt vaan on niin huippukivaa. Pisteitä saimme yhteensä 142 ja se oikeuttaa 2-palkintoon. Sijoituimme 2.sijalle ja Maya sai vielä ison pokaalin ja ruokasäkin. Paras palkka sille kyllä taisi olla aksatreenit kisan jälkeen Mirvan kanssa. Varsinainen Mayan puuhapäivä. Tänään lepäillään ja huomanna Maya pääseekin Mirvan kanssa Nooran agilitykurssille.

torstai 18. elokuuta 2011

Tokokurssin 3.kerta

Tokokurssin kolmannesta kerrasta on kyllä jo viikko aikaa, mutta kun en vaan millään ole saanut kirjoitettua. Olen ollut itse ihan vetämättömissä, ilmeisesti jonkinlainen vatsaflunssan tapainen. Töissä kyllä olen - täältä sen olen saanutkin, joten voin lahjoittaa eteenpäin.

Viime kerralla treenit aloitettiin varsin haasteelliselta näyttävällä tehtävällä. Kenttä oli täynnä leluja, merkkejä, ruokakippoja tms. ja koira piti sitten niiden läpi kutsua luokse. Maya sai luvan aloittaa. Olin melko varma, että me onnistuisimme tässä ihan hyvin, Mayalla on kuitenkin sen verran korkea halu tehdä töitä ja tulla luokseni, mutta eihän sitä koskaan voi tietää. Maya kuitenkin suoritui tehtävästä loistavasti. Sama juttu uusittiin vielä toiseen suuntaan - ja vielä kerran niin, että nyt Lentsu oli keskivaiheella kyykyssä ja vielä vingutti lelua. Edelleen Maya ampaisi mamman luokse ja hypähti (no, pitihän nyt jotain korjattavaa jättää) perusasentoon. Hieno pieni sheltti! No, on tietysti myönnettävä, että Maya ei ole esim. pallohullu, sellaisen koiran kanssa tämä tehtävä olisi vaikeampi. Myöskään ruoka ei sille ole mitenkään ylivoimainen este tehdä töitä - kipot tosin olivat tyhjiä, mutta olen kyllä melko varma, että Miro olisi käynyt tarkastamassa asian...

Tämän jälkeen olikin sitten vuorossa seuraaminen tämän tavarapaljouden keskellä. Meni ihan hyvin - mitä nyt kerran Mayan oli pakko käydä tekemässä merkki (miten koirasta voi tulla niin lyhyessä ajassa ja niin pienellä treenillä merkkihullu?) ja perusasennot olivat vähän hakusessa jälleen. Ja niitä on kyllä treenattu.. ja treenattu sen jälkeenkin. Taitaa olla meidän iäisyysläksynä.

Sitten vuorossa oli tunnari - toiset treenasivat siihen vauhtia ensin kiertämällä puuta. Minä lähetin Mayan suoraan laudalle, jossa oma oli hieman peitettynä nurmeen. Maya kyllä löysi oman, mutta ei kyllä käyttänyt kovin hyvin nenäänsä ja vähän taisi yrittää niitä muitakin. Ja tuodessaan kapulaa minulle pysähtyi Lentsun kohdalla kysymään, onko tämä nyt ok... Kyllähän se sitten minullekin lopuksi tuli. Maya hakee kyllä paremmin kapulaa, kun se on nurmikkoon piilotettu. Sen sitten saimmekin kotiläksyksi. Vähintään 4 (vai oliko se 5) kertaa viikossa. Myös puunkierron kautta haettiin sitä varmuutta pitämiseen ja sivulle tuomiseen. Se oli kyllä Mayan kanssa aika koomista. No, kyllä se taisi sen puun kapula suussaan kiertää pari kertaa.. Ei Maya-pieni ihan tajunnut, mistä on kyse..

Paikallaanolo meni hyvin - siis itse pysyminen. Maahan en taaskaan saanut sitä kuin toisella kerralla ja melkoisella vartaloavulla. Pelkään, että vaikeuksia tulee olemaan myös illan kisoissa. Meiltä nimittäin jää tämä kurssikerta väliin, kun menemme kisaamaan. Ihan kiva on käydä katsomassa, mitä osaamme. Periaatteessa Maya osaa liikkeet ihan hyvin, mutta sekä minun jännittämiseni (vaikka en ymmärrä, mitä jännittämistä siinä on) että liikkeenohjaajan käskytys (kun treenaan niin paljon yksin) tulee varmasti tuottamaan ongelmia...

perjantai 5. elokuuta 2011

Tokokurssin 2. kerta

Eilen oli Lentsun tokokurssin 2. kerta. Sinne oli ihan kiva lähteä, vaikka muuten minulla oli kyllä ollut todella huono päivä. Onneksi huono tuuli jäi kotiin! Mayaa odotti autossa soopelin värinen herrasmies innoissaan - Maya ei tosin ole autoilusta eikä ehkä herrasmiehestäkään niin innoissaan, mutta kun Kupittaa lähestyy, alkaa itkeminen..

Ensimmäinen tehtävä näytti varsin haasteelliselta: ympäri kenttää oli ruokakippoja, merkkejä, leluja, palloja, Lentsu.. ja siitä sitten kaiken tämän rojun (ei koske Lentsua) keskeltä koiran piti tehdä häiriöistä välittämättä suora luoksetulo. Maya oli tässä ihan pro. Kiva onnistua jossain :). Se ei edes vilkaissut mitään kippoja sun muita, kun pinkaisi mamman luokse - tosin se hyppy sivulle nyt oli vähän ylimääräistä. Miten minä saankin kaikki koirani hyppäämään sivulle? Sama uusiksi toiseen suuntaan ja meni ihan yhtä hienosti. Kolmannella kerralla Lentsu oli vielä puolessa välissä kyykyssä ja vingutti lelua, eikä Maya välittänyt siitäkään. Hieno pieni shelttityttö. Miron kanssa tämä ei tosiaankaan olisi onnistunut yhtä hyvin, joten osaan kyllä arvostaa Mayaa ja sen työskentelyintoa ja häiriön kestävyyttä.

Seuraava tehtävä oli sitten seurauttaa koiraa kaikkien näiden kippojen ja lelujen keskellä. Tämä muuten varsin hyvin, mutta kerran Mayan oli ihan pakko tehdä merkki. Se siis riitti, kun keskiviikkona kaksi kertaan tein sen kanssa merkkiä, niin johan taas tarjottiin. Perusasennot edelleen (!) hukassa, joten niihin varmaan keskitytään nyt tällä viikolla, kun se peruuttaminenkin on nyt hallussa :). Sitä muuten tuppaa sitten tarjoamaan mm. kaukoissa.


Ryhmäliikkeenä vielä seuraamista, mikä meni sekin kivasti, tosin minulla oli nami kädessä, koska sain nyt neuvoksi Lentsulta auttaa Maya aina perusasentoon niin, että ei tule epäonnistumisia. Eipä tuo kyllä ilman namiakaan ota muista häiriötä. Kuten monta kertaa on todettu, kun on paljon häiriötä, koira työskentelee paljon keskittyneemmin kuin siinä ihan pienessä häiriössä.

Loppuun vielä paikallaanolot. Mayasta näin heti, että en saa sitä ensimmäisellä käskyllä maahan.. ja niin siinä kävi. Jouduin sitten antamaan toisen käskyn ja vartalo-ohjauksella listättynä, että varmasti menee maahan. Hyvin oli likka pysynyt paikoillaan, vaikka vierustoveria käytiin pariin otteeseen vissiin korjaamassa ja jotain muutakin hässäkkää oli. Itse olin puun takana piilossa, joten en nähnyt mitään. Muutenkin olen nyt treeneissä yrittänyt mennä piiloon taakse päin vilkuilematta, kun sitä ei voi kisoissakaan tehdä. Luotan siihen, että Lentsu kyllä kertoo, jos jotain on pielessä :).

Reipas tyttö oli treeneissä - tämä viikko on Mayalle ollut varsin tokopainotteinen. Tiistaina tehtiin hyvät treenit kotikentällä ennen kuin lähettiin mätsäriin. Treenattiin liikkeestä jääviä: maahanmeno liikkeenä palkatta ja heti perään seisominen alustalla. Samoin otettiin sitä peruuttaamista jonka tuo siis oppi minun ennakkoluuloistani huolimatta. Noutoa treenattiin myös - saatiin siinäkin onnistumisia ihan mukavasti. Kaukot (istu - maahan) alkavat sujua myös tosi kivasti. Seuraamista olen treenannut nyt niin, että palkkaa siitä, kun koskettaa minua - näin sain ainakin Miron lähemmäs itseäni. Tosin nyt pitää taas keskittyä niihin perusasentoihin.

Keskiviikkona oli shelttikerhon tokotreenit ja sen jälkeen meillä oli Annan kanssa Mayan ja Voiton treenit. Mayan kanssa otin seuraamista ja sain Annalta hyviä vinkkejä/muistutuksia siitä, että ei tarvitse lähteä niin kiireellä liikkeelle, eikä kääntyä.. otin myös nuo samat jäävät uudeelleen ja lisäksi ruutua. Ruutuun likka meni tuhatta ja sataa ja pysähtyi alustalle tosi hyvin. Matka oli vielä pitkä ja ruutu hassusta ylämäessä. Tein myös yhden kokonaisen ruudun, jossa sitten itse aiheutin sen, että Maya lähti sieltä liikkeenohjaajan kutsusta hieman ennen omaa kutsuani - vilkaisin sen verran sivulle, että Maya luuli minun tarkoittavan, että saa lähteä... Arhgh. Kyllä sitä itse on välillä niin tyhmä. No, Maya on taitava ja ihana :). Paikallaanolo Voiton kanssa meni hyvin - ja meni muuten ensimmäisellä maahankin.

Tänään onkin aksan vuoro. Huomenna on Mayan lepopäivä (ja pesu), kun minä menen katsomaan paimennusta Somerolle (PM-kisat). Sunnuntaina on sitten kauneuspäivä eli Salon koiranäyttely.


Kuvista kiitos Sadulle!!