maanantai 31. tammikuuta 2011

Vauhtiviikonloppu

Lauantaina piipahdettiin aamupäivällä Mayan kanssa ATT:n kisoissa ja hallissa. Reissun varsinainen tarkoitus oli kuvata kääpiöitä eli Pepsiä sisaruksineen. Mayalla oli onnen päivä, kun sai viettää päivää 6 bordercollien kanssa. Siellä se kiipeili lumihangessa niiden kanssa.. sitten päivä jatkui hauskana, kun Mirva tuli siskonsa Annin kanssa hallille ja lähdettiin lenkille Littoistenjärven maisemiin. Annilla mukana shelttityttö Ralli, Mirvalla Koda ja Cindy ja sitten tulivat vielä Pekka ja Eepu kera Taiston ja Sissin. Maylla oli ihan huippuhauskaa. Väistelimme tehokkaaasti niin hiihtäjiä kuin pyöräilijöitäkin (!) metsässä. Järven jäällä koirat saivatkin revitellä oikein kunnolla. Maya olikin ihastuttavan väsynyt illalla...
Pepsi ja Maya



Maya leikkimässä siskosten Nemin ja Millan kanssa

 Maya ja Ralli löysivät heti yhteisen sävelen









Sunnuntaina käväisin (4 tuntia) aamulla hallilla katsomassa Pepsin ratoja, sitten välillä kotiin, ulos omien koirien kanssa. Leikittiin Miron ja Mayan kanssa lumikasan valoittaja - leikkiä. Keppejä on sitten hankala löytää talvella :). Mayan kanssa lähdettiin sitten vielä katsomaan Rallin ratoja kisoihin, joissa vierähti sitten 6 tuntia. Oli oma selkä hieman loppu - meni tabletti jos toinenkin. Maya sai treenata Mirvan kanssa ihmisten ja kameralaukun kiertoa ja katsoa (huutaa) agikisoja. Kotona piti sitten tietysti vielä viedä Mirre pienelle lenkille - se onneksi ei vaadi pitkää lenkkiä.. menee nykyään nukkumaankin viimeistään klo 22. Hiipii vaan sänkyyn nukkumaan. Aamulla sen löytää (kun tulee suihkusta) sängystä aina yhdessä Curryn kanssa. Vanhat pojat ovat menneet aamu-unille yhdessä.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Curry 7v

Mamman oma jättikatti täyttää tänään 7v. Ihan uskomatonta, että siitä on jo 7v, kun Curry muutti meille. En voi sanoa, että pienenä pallerona, sillä se ei ollut pieni edes 12 viikon iässä... Silloin asuttiin vielä Katariinanlaaksossa ja Currylla oli valtakuntanaan oma kesähuone. Hekun kanssa niillä oli kovat leikit. Sitten muutettiin Huhkolaan ja the Kissa sai oman takapihan ja pian myös oman kaverin, Clausin. Clausin kanssa ne edelleen nukkuvan usein sylikkäin.
Nuori Curry Katariinalaaksossa

Curry on lauman ehdoton pomo. Sen arvovaltaa ei kyseenalaista kukaan, ehkä Miron lukuunottamatta. Myös vierailevat koirat Curry pistää järjestykseen. Se sietää hyvin niin vierailevat bordercolliet kuin sheltitkin, muista se ei tykkää. Pikku kissat kunnioittavat sitä suuresti - paitsi ehkä Casper, joka kiusaa Currya ihan surutta. Curry on sen suhteen ihan suunnattoman kärsivällinen, tosin osaa kyllä lopettaa myös Cassun lähentely-yritykset, jos ei niitä halua.
Curry kesällä 2010

Curry ulkoilee mieluiten takapihalla, tarhassa ulkoileminen ei oikein sovin herra maine coonin arvolle. Curry on myös loistava itikoiden pyydystäjä. Yhtään turhaa liikettä ei tarvita, kun sen jättitassu heilahtaa ja itikka on siinä. Muuten Curryn harrastuksiin kuuluu syöminen ja tipujen tarkkailu. Ikkunasta.

Viikonloppuna Curry pääsee synttäreiden kunniaksi Huhkolan kissakylpylään. Katti ei ehkä omasta lahjastaa ole järin innostunut...
Curry 8 viikkoa ja vielä kasvatajallaan

lauantai 22. tammikuuta 2011

Selkirk rex Casper kesä- ja talviasussa

Kun laittelin noita Cassun kesäisiä kuvia Facebookiin, en voinut olla nauramatta... ei kyllä katti näytä yhtään samalta tällä hetkellä. Hassua vaan se, että poika on täydessä turkissaan kesällä ja täysin turkiton talvipakkasilla.

Eli nämä kuvat on otettu Casperista (Curly Kaspar from Sham) lokakuussa 2010







Ja tadaa - tältä Casper näyttää tammikuussa 2011 (odotellen uutta turkkia):



maanantai 17. tammikuuta 2011

Hallitreenit lauantaina

Lauantaiksi olimme jälleen varanneet vuoron Tuijan lämpimästä tokohallista. Ihanaa, sillä pakkasta oli yli -15 astetta. Aloitettiin tällä kerralla paikallaan istumisella, mikä meni oikein hyvin. Maya sai vielä istua Jatsi-mestarin vieressä :).


Muuten treenattiin lähes kaikki liikkeet, katsotaan, jos muistan... aloitettiin ruudulla, johon vein alustan Mayan kanssa yhdessä. Lähetys heti pitkältä matkalta. Hienosti meni. Toistolla toinen kerta ja sitten tyhjään ruutuun. Tosi hienosti meni ja pysähtyi käskystä minuun päin. On se vaan hieno tyttö.


Sitten otin luoksetulon ketjutettuna - eli ensin jätin Mayan seisomaan ja kutsuin siitä luokse. Toistin kerran ja sitten koko matkalta niin, että palkkasin seisomaan pysähtymisestä. Pysähtyi melko hyvin - tai siis ihan hyvin, mutta näki miten Maya ajatteli, että hei mitä - se sanoi jotain - ai seiso - ja sitten se pysähtyi. Tästä toisto, ja nyt pysähtyi paremmin. Kerran koko juttu liikkeenomaisesti ja meni tosi kivasti.

Sitten taidettiin ottaa työn alle se noutaminen. Tähän sain nyt Lentsulta hyviä vinkkejä. Maya lähtee kyllä perään - ja tuokin, mutta tiputtaa. Kotonahan se kantaa käteen kaikki lelut, joten nyt pitää vaan saada se tajuamaan, että noutokapulakin pitää tuoda minulle - ja siitä vielä sivulle. Ensin otettiin niin, että Maya oli sivulla ja katsottiin, mitä se tekee, kun noutokapulan laittaa siihen tassujen eteen. Kyllähän se tarjosi nostamista - ihan ei pidä vielä, mutta nostaa jo tosi kivasti. Tätä vaan jatketaan. Sitten treenattiin niin, että heitin kapulaa ja vaadin, että Maya tuo sen lähemmäksi ja lähemmäksi ja palkkaan, kun se on melkein edessä. Neitihän lähti vauhdikkaasti, nappasi kapulan ja lähti tulemaan, mutta tiputti matkalla. Sitten vaan odotettiin, mitä Maya tekee ja ainahan se lähti kapulaa hakemaan uudelleen, tiputti ja haki uudelleen. Palkan sai, kun toi lähelle. Kolmas variaatio oli se, kun Maya vietiin istumaan vähän kauemmas, kapula eteen ja siitä annettiin sen nostaa se ja kutsuttiin sivulle. Palkka sivulle tulosta, vaikka tiputti kapulan, koska oli saanut sen sivulle tulo käskyn ja se piti toteuttaa. Nytkin Maya toi kapulan jo aika lähelle. Näitä treenaillaan nyt, ja jos se seuraavalla kerralla, kun meillä on sisä treenit osaisi tuoda sivulle? Seuraaviin treenehin on kuitenkin muutama viikko aikaa...

Otin myös seuraamista palkalla - yritin parantaa Mayan seuraamispaikka. Palkalla se menee tosi hyvin.. Vasemmalle käännökset ovat parantuneet ihan huimaavasti sen ansiosta, kun olen treenannut niitä sisällä tuolia vasten. Oikeat käännökset pitäisi nyt ottaa työn alle, niissä tuppaa ainakin paikalla hypähtämään ja on muutenkin vähän irti.


Liikkeestä maahanmeno sujui hyvin - se on Mayalla tosi hyvä liike. Pysyy jo ihan hyvin maassa, vaikka palaan koiran taakse ja siitä sivulle. Kaukoja ei treenattu tällä kertaa, muuten kuin odotellessa ja merkkiäkään en näköjään treenannut :). Lopuksi vielä paikalla makuu, jossa Maya ensin haisteli kovasti paikkaa, jossa oli tarkoitus olla ja löysikin namin. Niinpä se sitten ensimmäistä kertaa nousi paikallaan olossa lopussa seisomaan ja nuuskimaan (ei lähtenyt mihinkään). Kävin sitten laittamassa maahan ja palasin piiloon ja palkkasin pysymisestä. Oikeastaan tämä oli hyvä juttu, sillä nyt sain huomautettua Mayalle, että siellä kuuluu maata ja sieltä ei nousta. Tämä kaikki tosi kiltisti vielä.


Kiitos taas kivasta treeniseurasta Lentsulle, Katjalle ja Helille koirineen!

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Mäykkytytöt kylässä

Laura kävi eilen mäykkytyttöineen kylässä... Minulla oli täysi työ saada katit kiinni ja jemmaan ennen mäykkyjen invaasiota. Muuten hyvin, mutta Frankliniä en saanut kiinni. Cassu, Curry ja Claus pääsivät makkariin ja Harvey kylpyhuoneeseen. Mutta Franklin livahti käsistäni sohvan alla ja sohvan sisään... Vähän minä epäilin, että mäykyt sen sieltä löytävät, mutta ei auttanut... Kiukku ja Kerttu sitten saapuivat "tivoliin" - niiden mielestä oli tosi jännä paikka: leluja, luita, komeroita, koiria ym. Laura siinä liitteli minua Facebookiin (oli vihdoin luovutettava...), kunnes yhtäkkiä vilahti silmien edessä katti ja mäykky. Kiukku oli toteuttanut itseään ja yhyttänyt katin sohvasta tai sen alta... en tiedä, kumpi meistä pelästyi enemmän, minä vai Laura.. Laura varmaan näki mielessään silmättömän mäykyn ja minä tapetun katin.. Onneksi kyseessä oli Franklin, joka tyytyi sähisemään, Curry todennäköisesti olisi kyllä vedellyt mäykkyparkaa ympäri korvia. Ei muuta kuin mäykyt kiinni ja pyydystämään kattia sohvan sisästä.. ei mikään helppo homma, mutta saatiin se vihdoin kiinni ja Harveyn seuraksi kylppäriin. Mäykkytytöllä kyllä oli elämänsä päivä :). Ihka oikea saalis. Lopuksi vielä Kiukku ja Maya intoutuivat leikkimään sohvalla - sohvallakin voi muuten saada hepulin a la Maya...






Tällaisia ihanuuksia kävin katsomassa tiistaina:


tiistai 11. tammikuuta 2011

Arvoitus

Mikä saa kaksi sängyssä unta vetelevää shetlanninlammaskoiraa, pomppaamaan refleksinomaisesti ylös sängystä ja ryntäämään kilpaa keittiöön? No, se ääni, kun kissa tiputtaa yhden katin kuivaruokapapanan lattialle.... Joskun mietin, että katit tekee sen varmaan tahallaan ja istuvat sitten nauramassa typerille koirille.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Tokotreenit lämpimässä

Kun torstaina paleltiin kylmässä hallissa mätsärissä, niin perjantaina päästiin sitten Tuijan koirakoulun lämpimään mattohalliin treenaamaan tokoa. Aika luksusta. Meillä oli kavereiden kanssa pari tuntia varattuna treeniaikaa perjantai-illalla. Maya sai treenikavereikseen Pepsin, Mion ja Lyylin. Treenit aloitettiin paikalla makuulla ja minäkin sitten reippaasti menin piiloon. Maya pysyi tosi hyvin, mutta kaula kyllä venyi kun se kuikuili perääni ja katseli vähän kavereitakin. Sitten tehtiin liikkeitä vuorotellen, ensin ihan vain seurautin vähän ja otin yhden suoran luoksetulon, jotta Maya tottuisi paikkaan, eikä ihmettelisi peilejä (kun se ihmettelee niitä kotona makuuhuoneessakin). Kerran se vilkaisikin peiliin, kun juoksi luokseni, mutta jatkoi matkaa kuitenkin vauhdin siitä muuttumatta.

Sitten otin ruutua - ensin vietiin yhdessä alusta ruutuun ja sitten lähetys ruutuun. Meni tosi hyvin ja pysähtyi alustalle kääntyen minuun päin. Toinen samanlainen vähän pidempää (merkiltä) ja taas hyvin. Koska kaikki kaveritkin oli lähetetty myös tyhjään ruutuun, ei me voitu jäädä huonommiksi, vaan kolmannella kerralla lähetin Mayan tyhjään ruutuun. Hyvin meni ja pysähtyi käskystä jälleen kääntyen minuun päin. Hieno tyttö.

Sitten käytiin hypyn kimppuun, jonka luulin sujuvan tuosta vaan, kun kerran ollaan treenattu ja silloinkin onnistui :). Jep. Nyt kyllä kiersi hypyn pari kertaa, hyppäsi, ei istunut jne. Kunnes sitten sain vähän neuvoja ja vein Mayan esteen taakse istumaan ja aloitettiin liikkeen lopusta. Samoin annoin Mayalle istu (sit) -käskyn liian aikaisin (kerrankin käsky liian aikaisin) jo silloin kun Maya oli ilmassa.. joten kun pari kertaa otettiin liike lopusta ja sitten annettiin tuo istu-käsky vähän myöhemmin, saatiin jo onnistuminenkin aikaiseksi. Tätä otin vielä uudelleenkin. Kumman vaikealta tuntui, vaikka luulisi olevan ihan helppo juttu. Mutta eipä kyllä olla tätä aikoihin treenattukaan - oma estekin on lumen alla.

Uutena treenattiin sitä merkkiä. Neuvona viedä lelu n. 2 m päähän merkin taakse ja lähettää Mayan merkki (taakse) -käskyllä merkille. Tätä sai ottaa 2 kertaa :). Hyvin meni ja sitten piti käydän merkin takana ja lähettää koira tyhjälle merkille ja pysäyttää se. Maya teki upeasti. Kyllä se oppii hyvin, kun vaan osaa opettaa. Kiitos Lentsu.

Otin myös liikkeestä maahanmenoa - tätä peiliä apuna käyttäen, tosin meille se taisi kyllä olla hankalampaa... minä kun en ollut tottunut siihen ja Maya vielä vähemmän. Tarkoituksena oli nyt lähteä liikkeelle Mayan nimeä käyttäen (ei sivu-käskyä) ja käännöksen kautta ottaa maahanmeno. Kun vielä itse osasin tehdä tämän luontevasti, niin kuin tavallisesti (ne peilit sekoitti minua), niin ihan hienostihan se Maya tippui maahan. Ja nyt pysyy siellä myös, kun palaan sen taakse eli sinänsä liike on aika hyvällä mallilla.

Jossain vaiheessa otin myös liikkeestä seisomista, joka meni parilla ensimmäisellä kerralla hienosti ja sitten alkoi tökkiä ja Maya tarjosi maahanmenoa. Mahtoiko se sitten luulla, että ensimmäisillä kerroilla ei tehnytkään oikein ja alkoi tarjota jotain muuta? Se kyllä sekoittaa herkästi maahanmenon ja seisomisen liikkeestä.. itse en saisi olla yhtään epävarma, enkä varsinkaan tippaakaan varmistella (katsoa taakse ym).

Kaukoja otettiin myös vähän - ne menivät paremmin, kun tultiin kehästä ulos ja harjoittelin niitä siinä "lepoaluueella". Siinä pääsin jo oikein hyvän matkan päähän ja Maya ei liikkunut oikeastaan ollenkaan istu-maahan -vaihdoissa.

Seuraamista harjoittelin naksulla - palkkasin perusasennosta ja vähän myös oikeasta paikasta, joka oli kyllä melkoisen hukassa, Maya edisti melko lailla. Ollaan nyt harjoitelut sitä vasempaan käännöstä paikalla ja se menee aika hienosti takapäätä käyttäen. Sisätuolitreeneistä on ollut apua :). Yritän nyt vaan pitää seuraamisen iloisena, enkä kamalasti puutu tuohon edistämiseen. Miro löysi hyvän paikan sillä neuvolla, että palkitsin se aina, kun se seurasi niin tiiviisti, että painoi minua. Tätä ajattelin yrittää käyttää myös Mayalla, mutta ihan vielä ei olla siinä, että Maya painaisi seuratessa, joten treenit jatkuu...

Lopuksi otettiin vielä yhdessä paikalla istuminen. Maya jäi hyvin ja pysyi reippaana istumisessa. Käytiin piilossa ja oltiin siellä hetki ja palattiin koirien luo. Kaikki onnistuivat hienosti.

Lähes kaikkea tuli treenattua paitsi noutoa... noutokapula oli vain kassissa mukana. Ensi kerralla se varmaan pitää kaivaa esiin sieltä. Tehtiin vielä pieni lenkki porukalla, tosin lumikinokset ja auraamattomat tiet vaikeuttavat kyllä lenkkeilyä lähes kaikkialla. Tosi kivat treenit oli kivalla porukalla - ensi viikolla jatketaan.

Tänään Miro ja Maya pääsivät lumilenkille pellolle ja metsään. Jessus sitä lunta on paljon ja käveleminen (rämpiminen) hangessa on kyllä työlästä. Viime vuonna oli paremmat polut - nyt tuntui, että joka toisella askeleella upposi polvia myöten hankeen. Koirilla oli kivaa ja nyt ne vetelevät tyytyväisinä päiväunia Casper vieressään. Cassu on nukkunut koko päivän kerällä fleece-viltittiin kääriyteenä välillä vain asentoa vaihtaen. Kissan mielestä paras tapa viettää pakkaspäivää.








tiistai 4. tammikuuta 2011

Kotitreenit

Eilen oli sen verran parempi olo omistajalla, että otin Mayan kanssa pienet sisätreenit. Maya törmäsi lenkillä ihanaan shelttipoikaan, jota se liehakoi juoksemalla pitkin polkuja ja lumihankia ihan ekstaasissa. Valitettavasti Miro oli ihan toisenlaisessa ekstaasissa ja oli sitä ennen yrittänyt syödä shelttipojan suihinsa. Hohhoijaa...

Aloitettiin raivaamalla pieni tila matolle olohuoneeseen (muuten on liian liukasta) ja treenattiin perusasentoja tuolin avulla ja ilman. Sain aika näppärästi sen peruuttamaan käännöksessä tuolin avulla. Sitten treenattiin kaukoja. Nyt ollaan junnattu niin kauan paikoillaan, että päätin kokeilla jotain uutta, jotta voisin pidentää välimatkaa. Laitoin Marjalta saadun pitkän makkaralelun Mayan eteen ja käskytin maahan. Ihan ensimmäisellä kerralla ei onnistunut, mutta sitten likka hoksasi, että on tarkoitus pysyä paikoillaan! On narttu sitten vaan älykäs urokseen verrattuna :). Hyvin meni istu/maahan/istu -vaihdot nyt. Valoa tunnelin päässä siis! Tästä rohkaistuneena hain eteisestä kunnon noutokapulan ja vein sen muutaman metrin päähän - Maya sivulle ja se kysyy nyt tosi kauniisti lupaa saada lähteä. Minusta se on suloista, on sitten hyvä tai ei... lähti reippaasti hakemaan, mutta sitten ihmetteli, että mikä kumma tämä on. Toi se kyllä sitten kehumisen avulla. Toistoja muutama ja sitten heittelin sitä noudettavaksi pari kertaa. Aika kivasti tuo - antaakin - ei kyllä sivulle, mutta työstetään sitä vaikka erikseen. Muutama kartion kierto vielä päälle - ja muutama merkki, mutta tässä on kyllä nyt varmaan kysyttävä viisaamman neuvoa, ettei mene väärin.. siis Maya menee kartion taakse ja pysähtyy käskystä, mutta kun on välimatkaa niin vähän, on vauhtikin hidas.. jatkaako tästä ja millä käskyllä - vai opettaako vain kiertämään? Pulmansa jokaisella :). Konsultoidaan...

lauantai 1. tammikuuta 2011

Kulttuurivuosi 2011 on alkanut

Meillä uuden vuoden vietto sujui sohvalla/sängyllä ja juoden mustaherukkamehua kylmänä ja kuumana. Piti sitten saada toinen flunssa joulukuun sisään. Tämä vielä vähän jämerämpää mallia, kuumettakin oli oikein reippaasti. Koirat onneksi pääsivät Mirvan kanssa metsäilemään päivittäin ja katit - no, ne makasivat sangen tyytyväisinä mamman vieressä sängyssä. Raketteja ei meidän perheessä onneksi pelätä - tosin illalla oli tarjolla vain takapihaulkoilua, kun mamma ei vielä ulos selvinnyt. Maya juoksi ahkeraan ulkona välittämättä raketeista, Miron mielestä parin kolmen tunnin metsälenkki riitti ihan mainiosti ja se vaihteli paikkaa sohvalta sänkyyn. Kissat eivät välitä raketeista tuon taivaallista - tai no - yllättävää kyllä, kaikkein arin yksilö eli Harvey istui ikkunassa tarkkailemassa valoilmiöitä varsin kiinnostuneena. Se on muutenkin meidän perheen yöeläin. Päivät se nukkuu sikeästi jossain jemmassaan ja iltaisin kömpii sieltä ylös. Jos nousee yöllä ylös, on Harvey aina päivystyspaikallaan istumassa.

Se on sitten alkanut. Ai mikä? No, Turku on vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vuodesta tulee taatusti kiireinen työn kannalta - mutta kyllä on kaupunki täynnä hienoja tapahtumiakin! Me aloitamme kulttuurivuoden vieton tiistaina uudella Vares -elokuvalla. Sitten aukaistaankin Logomo ja siitä se lähtee...