Tokotreenit ja shelttilenkki

Viikonloppuna pääsi Maya taas aktiivielämän makuun. Lauantaina meillä oli tokotreenit lämpimässä hallissa, illalla vieraita kera Ellu-mäyriksen, sunnuntaina shelttilenkki ja lisää vieraita.

Lauantain tokotreenit menivät ok. Ihan en itse ollut täysillä keskittynyt - ehkä jopa parempi, että otettiin vähän rennommin :). Luoksetulon pysäytys toimii käsimerkillä mainiosti ja nyt osasi tulla sivullekin hyvin (annoin käskyn sivu enkä tule). Ruutu oli nyt toisessa reunassa ja alustalle Maya meni hienosti ja pysähtyi hyvin. Ilman alustaa jäi seisomaan laitimmaisen merkin taakse hyvin tiiviisti eli tämä oli Mayan mielestä merkki-treeni. No, on tyttö ainakin sisäistänyt merkin pitkältä matkalta (vaikka pitkältä ei olla treenattu). Ehkä ei merkkiä nyt treenatakaan kamalasti, kun näyttää sekoittavan pieni sen ruutuun..

Hyppy sujuu joten kuten - hyppää hyvin, istuukin, mutta tästä takaisin se perusasento on vähän hakusessa. Noudossa ei olla pahemmin edistytty, mutta kaipa se siitä. Treenattiin taas peilin avulla ja tuo sen kyllä n. metrin puolentoista päähän minusta. Nostaa sivulta, mutta ei pidä pitkään. Sen sijaan kun treenasin sivummalla sitä, että nostaa kapulan minulle edestä (istuin), pitää jo paremmin - tuntui jopa hieman hoksaavan, mitä tässä haetaan. Treenitä vaan. Ainakaan ei nyt paineistu noudon treenaamisesta ja se on hyvä.

Liikkeestä maahanmeno on ok, seisomisessa oli näköjään unohtanut sen, että ohjaaja menee taakse. Treenasi sitten etupalkalla ja alkoi muistua mieleen. Pitää taas ottaa tämä ohjelmistoon. Seuraaminen alkaa olla kivaa - intoa on, eikä tunnut väsähtävän ja jätättävän (pahin pelkoni). Käännökset ovat jo parempia, edelleen vasemmalle käännös parempi kuin oikealle. Ollaan nyt otettu hidasta käyntiä mukaan ja sekin tuntuu ihan hyvältä. Perusasennot tekee seuraamisessa paremmin kuin muissa liikkeissä. Aika paljon palkkaan vielä, pitää sitäkin vähentää. Edistääkin vähän, mutta korjaa kyllä pienellä avulla. Tosin en pidä sitä niin vakavana, kuin sitä että jätättäisi haluttomana seuraamaan. Minulle on jäänyt traumoja..

Paikalla makuu oli suhteellisen ok, vähän turhan valpas Maya on tässä. Otettiin paikallaan makuu sekä aluksi, että lyhyenä lopuksi. Menee nyt ensimmäisellä käskyllä maahan, mikä on hyvä. Muut makaavan niin rauhallisesti pää tassujen välissä maassa ja meidän kuikelo siellä kaula pitkänä.. vähän tuppasi tällä kertaa haistelemaan, liekö sitten namien tuoksuja yms. kun meitä ennen oli joku kurssi..

Lämpimät onnittelut näin bloginkin kautta treenikaverille Pepsille, joka siirtyi erikoisvoittajaan Porissa upealla suorituksella ja pisteillä!

Sunnuntaina Tarja ja Ossi hakivat meidät lenkille Littoistenjärvelle. Pakkasta oli yli -10 astetta, mutta ei se haitannut ja koirilla oli kivaa. Mukana oli yllättävän monta shelttikerholaista - tosin kuten todettiin, aina ne samat. Uudetkin olisivat ihan tervetulleita mukaan! Bingley ja Onni malttoivat tällä kertaa antaa Aavan ja Mayankin leikkiä välillä keskenään. Ehkä Helenan ja Tarjan kauniit soopelitytöt veivät välillä poikien huomion. Kiitos Ossille kuvista - vaihteeksi tässä siis jonkun muun kuin minun ottamia kuvia.

Littoistenjärvellä lenkillä - kuvat Ossi Rostén.