Aktiiviviikonloppu

Mayan viime viikonvaihde käsitti aksaa, aksaa ja aksaa. Mutta perjantaina yllätys, yllätys - treenattiinkin tokoa :). Avasimme sisähalliakauden seuranamme Huldi, Lyyli, Twist ja Mio. Koirat olivat kyllä varsin iloisia hallikauden alkamisesta... suorastaan riemuissaan. Mayakin vikisi koko 2 tuntia, enkä saanut sitä hiljaa hyvällä enkä pahalla. Arhgh. Kyllä se hommia tekee, mutta ne odotusajat...

Treeniaikaa oli ruhtinaallisesti, koska meitä oli tosiaan paikalla vain näin vähän. Aloitimme muistaakseni ruudulla. Ensin niin, että vein alustan ja sen jälkeen lähempää paikkaa treenaten. Tämä meni paljon paremmin kuin ulkona - ei kierrellyt merkkejä, meni suoraan sisälle jne. Peilien avulla oli tosi hyvä treenata liikkeestä istumista, joka meni tosi hyvin. Mayalla on mielenkiintoinen tapa sisäistää asioita, kun se saa niitä vähän miettiä.. viimeksi tätä treenattiin Helin kanssa muutama viikko sitten Kuppiksella ja silloin tuolla otuksella ei ollut hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä.

En muista enää, mitä treenattiin ja missä järjestyksessä.. mutta ainakin hyppynouto meni puukapulalla hyvin. Tosin pari pikku haukahdusta taisi kyllä päästä, kun neiti oli niin innoissaan. Metalli ei sitten sujunut alkuunkaan eli siinä on otettu takapakkia aika tavalla, joskaan se ei nyt vielä ole ollutkaan hallussa. Mutta nyt se oli ihan katastrofi. Pitää aloittaa nostotreenit kotona. Ei se ihan helpolla mennyt se perusnoudon opettelukaan ja nyt Maya rakastaa sitä. Lentsu lohdutti (?), että kaikilla shelteillä, joita hän on kouluttanut, on ollut ongelmia metallin kanssa. Juu, niin on Mirollakin. Jessus, SE oli pitkä tie.

Luoksetulon tein ketjuttaen lopusta alkuun.. eikä siinäkään nyt ihan kunnollista suoritusta saatu, kun neidillä oli niin paljon vauhtia ja intoa. Kaiken lisäksi käsimerkin anto on tällä hetkellä suurta tuskaan, kun tuo oikea käsi on edelleen niin kipeä. Mutta ei se kyllä syy ole siihen, että Mayan pysähdykset olivat vähän sinne päin. Treeniä vaan lisää..

Kaukot menivät hallissa huonommin kuin ulkona - mutta kaikenkaikkiaan Maya on kyllä oppinut kaukot paljon nopeammin ja paremmin kuin veljensä. Mayassa on se hyvä puoli, että se kestää lukemattomia toistoja, eikä ota nokkiinsa, vaikka välillä sanoisikin jotain virheestä tai korjaisi.. Miro taas meni kaukoissa helposti lukkoon ja se oli siinä sitten.

Vähän treenasin myös merkiltä lähettämistä oikealle ja vasemmalle alustalle ja tämä meni ok. Nythän Mayan loistava merkki on kärsinyt tästä treenistä ja treenaan merkkiä erikseen aina palkaten. Mutta tuppaa nyt hidastamaan ennen merkkiä ja jää ihan väärään paikkaan.. Ehkä se taas siitä.

Paikallaanolo meni vissiin ihan ok. Ainakin oli siinä paikoillaan, kun palasin piilosta, eikä kukaan sanonut mitään :). Hieno, pieni koira. Ensi viikolla sitten uudelleen, ellei tule juoksua ja sitten pääsee Miro treenaamaan. Voi huokaus..

Lauantaina Maya oli Mirvan kanssa TSAUn 20v epiksissä. Avoimella radalla Maya ja Mirva sijoittuivat hienosti nollalla toisiksi häviten 0,2 sekuntia voittajalle (aika -10.36). Eikä rata ollut mikään helppo, tuloksiakin 13 koirasta teki vain 3. Knock out -ratakin meni puhtaasti, mutta jatkopaikka jäi saamatta. Pujottelukisassa Maya oli mineistä 4. ajalla 12.48. Pari sekuntia Maya jäi Ulpusta, joka meni kyllä kepit niin lujaa. Iron Dog -kisassa (kaikkien kisojen yhteistulokset) Maya ja Mirva sijoittuivat hienosti 3.sijalle Fyran ja Takun jälkeen. Seuraavan päivän seuramestaruuskisassa Mayan menestys jäi laihaksi (tosin kontaktit olivat hienot), mutta Mirva sijoittui hienosti maxien hopealle Kodan kanssa. Seuramestaruus meni Annettelle ja Raijalle, onnea!

Koda