Mayan kolmas tokokurssi alkoi Kupittaalla viime torstaina. Jälleen ollaan Lentsun taitavissa opeissa. Tällä kertaa meitä olikin enemmän eli 6 koiraa, mikä on ihan kivaa! Mukava myös nähdä uusia tuttavuuksia - ja sopivasti vanhoja kavereita. Tällä kurssilla Mayan kanssa mm. Welmu ja Lyyli.
Katsotaan muistanko kaiken... ja muistanko oikein. Ihan aluksi harjoiteltiin vähän "temppuja". Ensimmäisenä vuorossa "zip", joka meillä tulee olemaan "kuittaa". Ihan vaan sen takia, että Mirolle käytän sitä sanaa, ja meinaan jo muutenkin mennä sekaisin Mayan ja Miron käskyissä. Zip tarkoittaa, että koira koskettaa ohajaajan kämmeneen esim. sivulla. Sitä voi käyttää esim. kisapalkkana ja muutenkin saada koiran huomion itseensä. Sitä vaan jäin vähän miettimään, että kun minulla on pieni koira, jolla jo nyt taipumuksena hypähtää sivulla - lisääkö tämä sitä? Ihan näppärästi Maya tämän hoksasi.
Sitten harjoiteltiin jalkojen välistä pujottelua. Liike, joka minulle itselleni on aloitusvaiheessa tosi hankala, koska selkä joutuu ihan hirvittävän kivuliaaseen asentoon. Ehkä siksi en juurikaan tätä ole koirilleni opettanut. No, ei se sitten enää satu, kun ei itse joudu kumartelemaan... tätä harjoiteltiin niin, että koira lähti sivulta ja siitä namin kanssa vedettiin koiran jalkojen läpi - ja sama toisella kädellä toiseen suuntaan. Palkka vähitellen siirretään siitä sivulle (loppuperusasentoon). Mayaa ei nyt ainakaan hirvittänyt tulla jalkojen läpi, joten kai tämäkin tästä rupeaa sujumaan, jos vain jaksan treenata.
Sitten päivän teemaan, joka oli istuminen. Ensin aloitettiin lyhyellä (n. 5 askelta) seuraamispätkällä, ja perustasento, jolloin koiran tietysti piti istua. Siitä palkka. Minä olenkin palkannut Mayaa enemmänkin seuraamisesta. Ehkä joillekin koirille tuo seuraaminen on luontaista - minä taas olen noiden aikaisempien shelttien kanssa saanut tehdä myöhemmin tosi paljon töitä saadakseni seuraamisen hyväksi. Varmasti olen myös opettanut väärin - mutta siitä on vaan jäänyt sellainen peikko tajuntaan. Mayan kanssa ei ole seurannut kamalan pitkiä pätkiä vielä, mutta paikka ja into on ainakin hyvä! Nyt siis palkkasin perusasennosta - aika kivasti sujui, kun vain minä osasin :). Seuraavalla kierroksella otettiin sitten mukaan käännös: taas lyhyt pätkä seuraamista ja käännös vasempaan liike seis. Tässä oli ohjaajalla vielä enemmän vaikeuksia. Tajusin sitten että pitää vähän auttaa Mayaa kääntymään. Vinkiksi tässä saatiin ihan paikalla käännös vasempaan niin, että olimme puun edessä (Maya sivulla ohjaajan ja puun välissä) ja siitä paikalla käännös vasempaan. Näin koira oppii paremmin käyttämään takapäätään. Pitää muutenkin nyt ottaa noita jo ensimmäisellä kurssilla opittuja takapään käyttöharjoituksia mukaan treeneihin, sillä Maya ei osaa oikein käyttää takapäätään. Kurssilla oleva heeleri oli aivan pro tässä! Vitsit, siinä on koira, joka osaa käyttää takapäätään.
Seuraavaksi sitten treenattiin liikkeestä istumista. Jälleen lyhyt pätkä seuraamista, koiralle apuja (käsi nyrkissä, veto vähän taaksepäin) istumisessa ja ohjaaja siirtyy eteen ja palkkaa koiran oikeasta kädestä. Jälleen kerran ohjaaja osoittautui suuremmaksi tumpeloksi tässä. Mayahan siis osaa istumiskäskyn (sit) hyvin. Jopa korjaa kotona, jos on mennytkin maahan. Joten tässä on kyllä ohjaajan katsottava peiliin... Kyllä tässä ihan onnistumisiakin saatiin! Tämän jälkeen oli vuorossa sitten se liikkeestä istumisen loppuosa. Koira jätettiin istumaan paikalleen, ja ohjaajan piti hypellä pitkin Kupittaata. Juu, minä en hypellyt :). Toki liikuin eteen, taakse, sivulle, kiersin koiran ja kävin palkkaamassa. Hieno Maya osasi hienosti tämän.
Sitten oli vielä vuorossa paikallaanolot. Aloitettiin istumisella. Koira jätettiin istumaan ja ja kierrettiin iso puska ja palattiin koiran sivulle. Lentsun mukaan istumistreenit pitää aloittaa heti niin, että ohjaaja menee piiloon (aluksi siis vain käymällä piilossa), koska liikkeestä ei kisoissa ole mitään muuta versiota. Ohjaaja ei kisoissa ikinä jää näkyviin! Minä kun tappelen tämän liikkeen kanssa edelleen Miron kanssa, olen aivan ihastuksissani, kun Maya jää istumaan ja pysyy istumassa vaikka käyn piilossa. Miron kanssa aloitin istumisen treenaamisen vasta kun Miro oli voittajaluokassa, enkä ikinä saanut tätä kuntoon. Tämän jälkeen paikallamakuu niin, että mentiin vuorotellen maahan. Maya kyllä taisi käväistä kerran pari jo ennen lupaa.. Mutta paikallaan pysyi tosi kivasti, otin pidemmän matkan ja koska ei ollut alustaa mukana, niin lätkäisin namin heijastimen päälle. Näytin kyllä Mayalle kumartumalla, että siellä on jotain.. tosin en ollut varma, tajuaako se. Ehkä olen treenannut liikaa viime vuosina uroksen kanssa... sillä Maya ampaisi namille (jota siis ei nurmikosta edes näkynyt) heti luvan saatuaan. Nyt kun on vahvistettu sitä maassa oloa, kun palaan koiran sivulle, ei sitten meinannut nousta sieltä istumaan ja tämä saatiin läksyksi.
Läksynä myös tuo takapään käyttö ja loppuasennot - varsinkin käännöksissä. Ja ensi kerralla pitäisi ottaa mukaan jotain, mitä koira pitää suussaan, kun hyppää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti