Tsaukkilassa treenaamassa

Eilen oltiin Mirvan kanssa treenaamassa TSAUn hallilla. Mirva treenasi Mayan kanssa agia ja minä Mirren kanssa tokoa. Miron kanssa treenaaminen oli kyllä sellaista tahtojen taistelua, kun yhtä aikaa pyöri ne agitreenit vieressä. Mutta ei auttanut - pakko oli yrittää. Aloitin ruudulla. Merkille meni ihan ok, tosin eihän Miro tottele pystäytyskäskyäni kunnolla, vaan pysähtyy siihen, mihin lähes aina. Nyt ei ollut kaukana merkistä (kuten viime kokeessa ohjatussa) ja vauhtikin oli rauhallinen. Turha vaan tuudittautua siihen uskoon, että se vauhti olisi kisoissa yhtä rauhallinen. Tuo rauhallinen vauhti johtui ihan niistä agitreeneistä, joita se tarkkaili ja kuunteli koko ajan.Ruutuun lähti hyvin ja vain yhdella haukahduksella. Aluksi ei ollut ruudussa mitään... meni sisälle oikeasta laidasta - mutta vaikka kuinka yritin pysäyttää - valui aina etureunaan. Tassut olisivat olleet joko sen kehänauhan päällä tai kokonaan ulkona. Argh. Alustalla sain sitten muutaman onnistuneenkin ruudun. Loppuosa otettiin kertaalleen - ettei tarvitse sitten harmitella sitä lauantaina, että en ole kertaakaan ottanut loppuosaa :).

Ruudun jälkeen idari, joka meni melko kivasti. Otti muutaman askeleen stå-käskyn jälkeen, istumaan ok ja maahan vähän viiveellä, mutta ihan hyvn. Metallinouto meni hyvin - tässä ei ääntäkään! Ensimmäisellä kerralla tosin tiputti kapulan sivulla, kun yritin venyttää sivulla oloa. Siitä ei kuitenkaan Mirolle moitteita - tässä liikkeessä Miroa vain kannustetaan. Toinen kerta ok. Seuraaminen oli suhteellisen hyvää ottaen huomioon nuo agitreenit. Välillä edisti, välillä oli hyvä katsekontakti, välillä meinasi niskat mennä nurin, kun piti tuijottaa agikentälle... Ohjatusta otin vain merkkiä pari kertaa ja siitä lähetyksen kerran vasemmalle kapulalle (oli vain se yksi), lähinnä tavoitteena Mirolle onnistunut suoritus, kun tämä ohjattu ei ole kisoissa onnistunut. Olisi alunperin pitänyt opettaa paremmin... Kaukot viimeisenä - palkkasin yksittäisistä asennonvaihdoista. Nämä ihan hyvin. Jos otin muutaman asennonvaihdon, liikkui kyllä eteenpäin. Mutta ei tätä nyt auta jäädä murehtimaan. Lauantain kisat saavat mennä ihan niinkuin menevät, en jaksa stressata..

Maya treenasi Mirvan kanssa pientä radan pätkää, jossa hyppyjä ja putkia. Maya oli kyllä kovasti edistynyt. Ensinnäkin se jää lähtöön aivan loistavasti (hieman eri kuin Miron lähdöt), vauhti on kiva ja nyt irtoaa jo putkiin tosi hyvin. Takaleikkaukset vaativat harjoittelua (mitä siis tekivätkin), tyypillisesti pyörähti esteen ylitettyään, kun Mirva jatkoi eteenpäin. Rengas sujuu myös aivan upeasti - lähtee pidemmältä matkaltakin (ja osaisi ilmeisesti renkaan kanssa takaakierronkin... sen siitä saa, kun harjoittelee puun kiertoa). Mutta sen sijaan keinu osoittautui tällä kertaa kauhistukseksi. Sitähän Maya on mennyt ihan reippaasti. Pussin muisti, kun kerran autettiin - mutta keinu.. Sinne ei sitten olisi mennyt millään. Näitä taantumiahan tulee aina, eikä ole ollenkaan poissuljettua, etteikö tyttö tekisi juoksua. Sandra aikoinaan teki juoksua aina pari kuukautta ja muuttui silloin aivan merkilliseksi. No, ensi kerralla voi taas olla, ettei siinä ole mitään ongelmaa. A:n (matala) kontaktit tyttö osaa, mutta tällä kertaa oli maltti vähän hukassa.. Tänään likka pääseekin sitten kolmannelle tokokurssilleen. Kiva!