Miro tokokisoissa

Miron kanssa olin lupautunut TKY:n joukkueseen ystävyysotteluun Auran Nuuskujen ja Lounais-Suomen Spanielikerhon välillä. Kun sain aikataulut, kaduin kyllä lupaustani, sillä kisa alkoi klo 9 ja olisin niin mielelläni nukkunut aamulla, kun viime viikolla jäi jotenkin unet väliin. Ja kun aamulla vielä vastoin kaikkia säätiedotuksia satoi... no, onneksi Päivi oli luvannut ottaa Mayan hoitoon ja heittää minut Peltolan ammattikoulun pihalle.

Erikoisvoittajassa kisasi vain kolme koiraa: Miro, kultsu ja Cindi. Tuomarina Ralf Björklund. Treenit olivat jääneet tosi vähään - Tsaukkilassa treenattiin keskiviikkona ja silloin Miro oli vaisu ja muissa maailmoissa. Tunnaria vähän muistuttelin laudalla. Aamulla otin kisapaikalla vähän luoksetuloa ja merkkiä, kun olinkin sitten ajoissa paikalla ja ei ollut muutakaan tekemistä.

Kisa aloitettiin paikallaanoloilla. Miro oli kuulemma istunut nätisti 1min 45 sek, mikä lienee ennätys. Sitten se valahti maahan. Ei ollut mikään yllätys. Paikalla makuu meni kivasti, pysyi jopa sivulla odottamassa käskyä, eikä mennyt kultsun ohjaajan käskystä maahan. Toki sitten nousi Jaanan käskystä istumaan :). Eihän sitä nyt täysiä pisteitä sovi liikkeestä ottaa.

Olimme vuorossa toisena - tehtiin puolet liikkeistä, mutta vähän sekoitetussa järjestyksessä. Seuraamiskaavio oli mielenkiintoinen - siis oikeasti. Ei ollut tylsä. Muutama askel normaalikäyntiä aloitti seuraamisen ja siitä hitaaseen käyntiin. Ja niitä askeleita oli parissa paikassa - ja aina kolme :). Vitsit on muuten hankalaa ottaa kolme askelta vasemmalle. Yhdessä kohtaa onnistuin jälleen tallaamaankin Miron. Miron seuraaminen oli vähän sinne päin - ei yhtään niin hyvää kuin viime kisoissa. Paikoitellen seurasi ihan hyvin, mutta muuten en kyllä ollut tyytyväinen. Osa perusasennoista taisi jäädä tekemättä?

Luoksetulossa Miro meni maahan ok ja vielä pysyi sielä. Lähti hyvin ja pysähtyi seisomaankin hyvin. Mutta maahanmenoon tarvitsi sitten kaksi käskyä ja taisi jäädä tässäkin perusasento tekemättä eli jäi seisomaan sivulle. Tästä tietysti voisi vetää ne johtopäätökset, että se on taas jumissa. Se on varmasti ihan tottakin, sillä viimeksi Tanja hieroi vain Mayan ja Miron hierontakerrasta on vähän aikaa.

Ruudun merkille lähti kivasti - mutta pahus - pysähtyi sen alueen ulkopuolelle. Joten jouduin antamaan uuden merkkikäskyn ja pysäytyskäskyn. Päätin nimittäin, että teen tämän nyt kunnolla, viis mistään pisteistä. Siitä lähti ruutuun hyvin ja vain yhdellä haukahduksella. Meni ruutuun sisään vasemmalta ja tietysti - annoin maahan käskyn niin eikös tassutellut niin, että ne etutassut jäi sitten sen merkkinauhan päälle ja ulos ruudusta. Argh. Miro on nyt päättänyt, että tämä on se oikea paikka ruudussa. No, parempi suoritus kuitenkin kuin viimeksi, kun meinasi lähteä metsäretkelle.

Ensimmäisen osan viimeisenä liikkeenä oli metallinouto. Unohdin sanoa Mirolle "hiljaa", joten kun oli hypännyt esteen yli ja noutokapulan luona, piti sanoa "hau". Mutta jälleen vaan kerran. Otti metalli ja hyppäsi ja tuliko peräti sivullekin. Tosin kun otin siltä kapulan, hypähti innoissaan ilmaan. Mirolla oli kisoissa vähän vaikeuksia pitää takapuoltaan maassa :).

Seuraava osuus aloitettiin ohjatulla. Meille napsahti oikea. Sinänsä hyvä, että Miro kiertää aina merkin oikealle puolella, vaikka antaisin pysäytyskäskyn missä. No, olisi siis ollut hyvä, jos Miro olisi yleensä mennyt merkille... poika vaan päätti juosta suoraan (ihan pienen pieni kaarros merkkiä kohti) noutokapulalle ja tuoda sen minulle. Just.

Kaukoissa vaihtoi asennot Miroksi tosi hyvin! Yhteen (olikohan istumaan nousu) jouduin antamaan toisen käskyn. Ei edes liikkunut Miroksi paljon. Saatiin jopa vähän pisteitäkin :).

Tunnari menikin sitten taas penkin alle. Miro ei ole aikoihin tuonut väärää kapulaa. No nyt toi. Haisteli kyllä kerran kapulat läpi, mutta sitten nappasi reunimmaisen. Voi tuota vanhaa poikaa.

Jäljellä oli vielä idari - seisominen meni suhteellisen hyvin, mutta istumaan ei sitten mennyt.. eikä maahan ja siihen sitten minä lopetin sen liikkeen.

Mirolla oli kuitenkin koko kisan ajan ihan mielettömän hauskaa! Kai se kuitenkin on pääasia.. Poika oli iloinen ja teki kyllä kaiken. Mutta vähän sinne päin. Ei me todellakaan paljon pisteitä joukkueelle tuotu, mutta osallistuttiin nyt ainakin.

Sitten Päivi tuli hakemaan Mayan kanssa Miroa ja minua ja käytiin vielä Kauppilassakin. Perennat -50%. Paha, paha. Kotiin kun tultiin huomasin sitten, että meidän Mayasta on tullut iso tyttö. Odotettu juoksu alkoi. Maya täyttää maanantaina 9kk, joten tämä onkin ihan hyvä aika aloittaa ensimmäinen juoksu. Juoksua tuo on kyllä jo tehnytkin, joten mikään yllätys se ei ollut.