No, Miron kanssa aloitin ruudulla. Oudon laiskasti meni merkille, mutta siitä eteenpäin ok. Mirolla on nyt taas alusta käytössä, jotta tulisi niitä onnistumisia, eikä sen tarvitsisi epävarmuuttaan haukahdella. Siinä suhteessa onnistuin melko hyvin, kerran sanoi "hau", kun lähti merkiltä ruutuun. Loppuun vielä yksi loppuosa ja yksi koko ruutu. Se meni tosi hyvin.
Mutta sitten se luoksetulo. Voi itkut. Miten ihmeessä tuon koiran päähän ei voi mahtua sekä seisomaan pysähtyminen ja maahanmeno? Ensin ei pysähtynyt seisomaan ja nyt kun osaa sen, ei mene maahan kuin toisella käskyllä. Koko luoksetulo meni vaan huonommaksi ja huommaksi. Vauhti hiipui, ennakoi ja ei edelleenkään mennyt kerralla maahan. No, vauhti kyllä tulee takaisin yleisissä treeneissä ja kokeissa, siitä en ole huolissani, mutta että tuo ärsyttää, kun ei voi mennä kerralla maahan. Lopuksi luovutin ja lähetin sitten Miron juoksemaan eteenpäin pallolla (tai siis niin Miro luuli, eihän se pallo lentänyt mihinkään) ja pysäytin vauhdista maahan, kun kutsuin takaisin ja palkitsin pallolla. Nyt sitten vaan leikitään ja unohdetaan tuo luoksetulon treenaaminen liikkeenä vähäksi aikaa.
Seuraaminen oli ok, siinä sillä kyllä nyt riittää intoa. Sen ylläpitäminen kokeeseen (eihän me olla ilmoittauduttu minnekään - ei ole kisoja täällä päin juurikaan) vaan on tosi vaikeaa. Kerran olen onnistunut :).
Sitten olikin Mayan vuoro. Mayan kanssa aloitettiin treenaamaan alustaa, joka oli ruudussa. Ei tuo ainakaan ruutumerkkejä ihmetellyt tippaakaan ja se alustajuttukin palautui äkkiä mieleen. Aika tarmokkaasti neiti iski tassunsa alustalle. Kauhean kaukaa en sitä vielä saa alustalle menemään, mutta eiköhän se tästä lähde hyvin liikkeelle.
Sitten treenattiin Mayan kanssa sivulletuloa, joka paranee kerta kerralta. Luojan kiitos. Luulin jo, etten saa sitä ikinä sivulle. Sitten kokeilin istumaan jättämistä ja otin pari kolme askelta taakse päin ja kutsuin sivulle. Tämä meni yllättävän hyvin. Ja pari kertaa oli sitten kokeiltava myös sivulta maahanmenoa. Sekin onnistui. Minä selvästi hieman aliarvioin tuota pentua ja sille tosiaan voisi opettaa jo enemmän ja vaativampia juttuja. Joo, joo - Lentsu on aina oikeassa.
Sitten otin Miron kanssa yhdellä kapulalla yhden ohjatun noudon. Mirosta tuo nouto on niin hirvittävän hauskaa, että sille tuottaa ihan suunnatonta tuskaa pysähtyä merkille. Taas yritti ensimmäisellä kerralla varastaa suoraan kapulalle. Sitten lönkytteli merkille. Ja kävi hakemassa kapulan - missä vaiheessa Maya pääsi irti ja sinkosi perään. Ei ole helppa tuo kahden koiran kanssa treenaaminen :).
Päätin sitten vielä kokeilla Mayan kanssa noutoa ohjatun kapulalla. Vähän se oli suuri neidille ja vaikean mallinen (kevyt tosin), mutta kyllä neitokainen senkin toi ihan reippaasti ja nätisti. Ja jos ei tuonut, Miro kävi hakemassa ja sitten taas Maya lähtikin reippaasti kapulan perään.
Lopuksi mentiin vielä metsään lenkille. Maya on löytänyt Hekun käyttämän juomapaikan metsästä - sinnehän se nytkin suuntasi ensimmäisenä. Nyt pikkuinen nukkuu jo yöuniaan tyytyväisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti