HYL & NOLLA

Maya kipaisi lauantaina kisaamassa ATT:n kisoissa Mirvan kanssa. Radat olivat Anders Virtasen käsialaa: virtaavat ja mukavan haasteelliset sortumatta kikkailuun. Ensimmäisellä radalla neitokainen varasti lähdöstä - ja sitten puomin suorituksen jälkeen (joka vissiin ei mennyt ihan niinkuin piti), päätti itse korjata asian ja teki puomin uudelleen kera kontaktin. Siitä sitten luonnollisesti HYL. Toiselta radalta Mirva ja Maya tekivätkin sitten nollan sijoittuen sillä kuudenneksi. Aika oli jotain -6,9.

Kovin oli neitokainen väsynyt kotona, vaikka ei tuon enempää suorituksia ollutkaan. Inna oli meillä iltahoidossa, mutta Maya vain nukkui - niin tosin teki Innakin. Inna nukkui välillä sylissä, välillä vieressä, välillä päällä. Pääasia, että minun ja Innan väliin ei jäänyt senttiäkään. Ja shelttikö muka läheisriippuvainen? Tosin yksi syy siihen, että Inna oli niin lähellä löytyy siitä, että cooni mulkoili sitä varsin kiukkuisesti ja Innan mielestä cooni on hirveä peto. Kun silmä vältti, niin se ahdisti perässäni vessaan tulleen pumin sinne, eikä päästänyt pois. Vessasta kuului sitten "hau" ja vasta silloin tajusin, että Inna-parka oli jäänyt sinne. Curry istui tyynesti parin metrin päässä muina kissoina...

Sunnuntaina Maya pääsi tyttöjen lenkille Pepin kanssa. Nyt malttoivat neitokaiset leikkiä ja juostakin, kun Miro ei ollut mukana. Tosin Mayan mielestä pitää poseerata koko ajan, kun minulla on kamera mukana. Siitä on kyllä tullut pahempi linssilude kuin yksikään koiristani ennen tätä.

Palkittu tyttö

Käväistiin tiistain Turunmaan Kennelyhdistyksen vuosikokouksessa pokkaamassa muutama hieno pokaali. Maya valittiin TKYn vuoden aloittelevaksi tokokoiraksi, vuoden monitoimikoiraksi ja vuoden agilitykoiraksi. Palkinnoksi saatiin hienot pokaalit.

Mayalle tuplanolla

Maya ja Mirva avasivat agilitykisakauden 2012 sunnuntaina TSAU:n kisoissa. Maya oli ilmoitettu kahdelle radalle, kuten myös Koda. Aikamoista häipäkkää sai mennä ohjaaja, kun kisat käytiin kahdella radalla yhtä aikaa. Ja riitti tällä kenneltädilläkin hommaa. Ensimmäinen oli Minna Räsäsen agilityrata ja sillä Maya teki hienosti ensimmäisen nollatuloksensa kolmosluokassa sijoittuen upeasti kolmanneksi. Sen jälkeen oli vielä Ritva Herralan hyppyrata, jolta likka nappasi niin ikään nolla sijoittuen kuudenneksi. Onnea Maya ja Mirva, tästä jos jostain on kiva jatkaa!

Minähän olen aina auliisti myöntänyt pitäväni palkinnoista - mitä oikein on tapahtunut agilitykisojen palkinnoille? Hinnat nousevat ja palkinnot - no, ne puuttuvat :(. OK, oli ihan kiva saada 50% alennus seuraavasta kisastartista (7e) ja RC:n lahjakortti, jolle toki meidän perheessä on käyttöä (katit). Mutta jotenkin sitä vain kaipaisi jotain muutakin... Kohta varmaan saa vain lämmintä kättä ja kiittää, että saa osallistua.

No, opin minä muutakin. Talvella minun pitää pysyä kotona kylmistä kisahalleista. Se on vain no, no. Nyt siitä sitten kärsitään seuraavat pari kolme päivää.

Kiitos vielä Henkalle Mayan ja Mirvan kuvista!

Velipoika kylässä

Mayan velipoika Merri kävi kyläilemässä viikonloppuna Turussa kera puolisiskojen Kiian ja Muskan. Lauantaina Kiia kisasi ATT:n kisoissa saalistaen hienosti tuplanollat. Tämän jälkeen suuntasimme lähimaastoon shelttilenkille. Kyllä vaan sheltit ovat niin helppoja, kun toisilleen vieraat koiratkin viihtyvät yhdessä ilman murinoita ja napinoita. Maya sai juosta lumihangessa niin paljon kuin halusi. Illalla olikin Ruskon synttärijuhlissa mukana melkoisen väsynyt shelttineiti. Miro oli kotimiehenä kissojen kanssa, koska oli vanhalle pojalle vähän turhan kylmä ilma lenkkeillä.

Merri & Maya 2-v.

Merri & Kiia talvenriemua

Lauantaina oli myös cooniherra Curryn 8-vuotissyntymäpäivät. Synttäreiden kunniaksi Curry sai aamupalan kaksi kertaa... Curryhan on nykyään sitä mieltä, että joka kerta, kun menen keittiöön, on Curryn ruoka-aika. Ihan sama, vaikka olisi saanut juuri ruokaa. Muuten Curry voi hyvin ja vietti syntymäpäivänsä laiskotellen.

Curry 8 vkoa

Sunnuntaina Merri, Muska ja Kiia kävivät meillä kylässä ihmettelemässä kissoja, jotka eivät juokse koiria pakoon, vaan tyynesti makailevat tuolilla. Ei meidän katit nyt paljon välitä, jos shelttejä tulee kylään.. Maya löysi yhteisen sävelen Muskan kanssa ja juoksivat ympyrää takapihalla.. Ei ne aina tarvitse niin isoa tilaa. ATT:n isolla pihalla tytöt eivät sitten enää leikkineetkään. Voi olla, että se hallin läheisyys oli vaan taas Mayalle liikaa.. kuka sitä nyt agilityhallin vieressä leikkisi, siellä tehdään hommia. Maya taisi kyllä olla aika pettynyt viikonlopun jälkeen, kun oli pari kertaa hallilla, mutta ei päässyt aksaamaan.

Maya & Muska - siskokset

Maya, Aava & Peppi - kaunottaret

Maya - Amarantes Y.S.L Parisienne tammikuussa 2012

Maya & Tero ilta-auringossa

Yhdet tokotreenit onkin jo olleet tänä vuonna, perjantaina taas päästään lämpimään treenaamaan. Kyllä osaa arvostaa sitä, kun ulkona on kylmää ja lunta..

Happy New Year!

Niin on uusi vuosi edessä ja uudet kujeet! Maya siirtyy Mirvan kanssa vuoden alusta edustamaan ATT:tä agilityssä. Onnea heille ensi vuodelle! Tavoitteet Mirva kirjoittanee joskus omaan blogiinsa: http://pumi-power.blogspot.com/. Maya on tosi näppärä tyttö, kun hän seikkailee kahdessa blogissakin.

Omia tavoitteita Mayan kanssa on tietysti ensi vuoden aikana kisata tokon voittajaluokassa. Koska? Sitä en osaa tarkkaan sanoa. Ensi vuoden keväälle on buukattuna jo pari Lentsun kurssia, joten eiköhän se tästä.. Koska sain valmentajalta upean kalenterinkin, pitänee ruveta ahkerammin päivittelmään treenipäiväkirjaa.

Näyttelyissä piipahdetaan Mayan kanssa varmaan myös muutaman kerran. Nyt alkaa taas turkkikin olla kunnossa. Tosin sitä marraskuusta asti odotettua juoksua ei näy eikä kuulu. Jättääköhän vallan väliin..

Miro jatkaa edelleen eläkkeellä - tosin jo Mirva pitää uhkauksensa ja menee sen kanssa kisaamaan erikoisvoittajaan, siitä vaan. Ei ihan tiedä, mitä lupasi...

Kissapoikia (Franklin & Casper) odottaa eläinlääkärillä käynti :). Joten ehkäpä keväällä pystyisi vähän maalailemaan seiniä ja remontoimaan. Casperin pennut Ferme-kissalassa ovat nyt noin kolmeviikkoisia. Niitä täytyy taas käydä katsomassa muutaman viikon päästä. Pennut nimittäin ovat täällä Turussa Teean siskolla. Neljä kappaletaa ihania, pieniä kiharakarvaisia avaruusolioita. Selkirkin pennut ovat sitten hupaisan näköisiä pentuna.

Muuten ensi vuonna onkin taas samat kujeet: agikisoja, tokokisoja, treenejä - ehkä jopa tänä vuonna Agirotu, kun sen on Kuopiossa. Maya etsiikin joukkuetta :). Agilityn SM-kisoihin varmaan lähdetään myös. Innolla odotan taas kevättä ja valoa, jotta pääsee kuvaamaan ulos!



Hyvää Joulua!

Harvey & Claus

Miro & Maya

Claus

Joulun toivotuksiin yhtyvät myös Sirpa, Curry, & Franklin!

Onnea Maya!

Tänään Maya täyttää 2-vuotta! Aika on kyllä kulunut todella äkkiä! Tosin on Maya paljon ehtinyt jo tuohon ikään mennessä. Näyttelyissä on pärjätty ihan kivasti, eikä näyttelyistä meidän päälajia ole koskaan suunniteltukaan. Tänän vuonna kisattiin tokossa sen verran, että avoin luokka saatiin suoritetutksi ja nyt treenataan voittajaa varten tarkoituksena kisata siinä loppukeväästä - tai jos ei sopivaa kisaa löydy - kesällä. Pari tokokurssiakin on jo buukattu keväälle. Agilityn Maya aloitti juhannuksena ja syyskuussa siirtyi mini3 -luokkaan. Kiitos Mirvalle Mayan kanssa treenaamisesta ja kilpailemisesta. Ensi vuonna Mirvalla ja Mayalla on sitten uudet tavoitteet, uudessa seurassa.

Metsäkodassa

Lauantaina Satu haki meidät kyläilemään Taattisten tilalle Rymättylään. Ihana metsä odotti meitä ja koirat juoksivat sydämensä kyllyydestä. Maya sai pienen ihailijan, kun Sadun kleinipentu Mocca seurasi Mayaa ihaillen. Maya on sen verran lapsi itsekin, että nautti toisen kanssa juoksemisesta ja leikkimisestä. Satu heitteli keppiä ja koko lauma (Maya, Miro, Heku ja Mocca) painelivat haukkuen perässä... Kodassa odotti grilli valmiina - nautittiin ihania herkkuja: lammasnakkeja, kasvisnyyttejä, homejuustolla täytettyjä herkkusieniä kiedottuna pekoniin, pitaleipiä ja ihanaa kunnon nokipannukahvia. Miro oli oikein elementissään - lammasnakit tuoksuivat nenään. Olipa virkistävä lauantai hyvässä seurassa - elämän pieniä iloja.

Lentsun treeneissä

Ennen lauantain ohjattuja treenejä, vietettiin tokoryhmän pikkujouluja Tuijan hallilla perjantaina. Tällä kertaa paikalla olikin kaikki! Mayan kanssa treenit jäi aika vähiin, koska oma kunto oli lievästi sanottuna huono. Sirdaludin voimalla (tai siitä sekaisin). Ruutua ja ruudun paikkaa otin - menin aika taakse, mutta suoraan sisään. Kaiketi ihan ok. Hyppynouto meni oikein hyvin, mutta pakollinen haukahdus - tosin se jäi pois, kun annoin pelkän hyppy -käskyn ja jätin tuo -käskyn pois. Liikkeestä istuminen suorapalkalla ja ilman ok. Viimeiseksi vahvistin vähän merkkiä - sehän on ollut Mayalla loistava, mutta heikentynyt huomattavasti, kun on nyt treenattu ohjatun suuntia, vaikka olenkin silloin aina vienyt merkille ja siitä lähettänyt. Paikallaanolo meni hyvin. Ihanat tarjottavat oli ja lopuksi kävi pukkikin! Treenien jälkeen Maya vielä löysi tollerileikkikaverin.

Lauantaina oli Lentsun treenien vuoro. Marraskuun puolivälissä voisi olla jo haastavaa ulkotreeneissä, mutta ei tänä vuonna. Vähän märkä ja kurainen nurmikenttä, mutta muuten ok. Oma kunto edelleen huono, joten vähän jännitti, miten pystyisin tekemään mitään. Onneksi sen suhteen "helpot" liikkeet. Päivä aloitettiin paikallaanoloilla: yksitellen maahan ja ylös - tämä meni hyvin. Mutta Maya nousi seisomaan, kun olin kävelemässä piiloon. Tämä ongelma tuntuu tulevan aina, kun juoksut lähestyvät. Pistin Mayan maahan kaukaa ja jatkoin piiloon. Pysyi hyvin paikoilla, joten sen kanssa ei ongelmia. Nyt pitää taas muistaa kävellä takaperin piiloon :). Tosin uskon, että tämä ongelma häviää taas itsestään, kun juoksut ovat tulleet ja menneet. Mayahan tekee aina kaikkea ihan hassua juuri ennen juoksuja.

Seuraavana luoksetulo. Ennen meidän vuoroa, otin puunkierrolla pysähdyksiä, eikä mitään ongelmaa. En kuitenkaan hetkeäkään uskonut, etteikö ongelmia tulisi, sillä matka oli ylipitkä ja silloin Maya kerää aina ihan hirveän vauhdin itselleen.. nyt oli merkkejä yksi enemmän kuin pysähdyksissä ja tarkoitus oli pysäyttää koira seisomaan ensimmäisen merkin kohdalla, jättää seuraava väliin ja pysäyttää maahan kolmannen kohdalla. Juu, näin oli siis tarkoitus. Maya lähti sellaisella vauhdilla, ettei sillä ollut pienintäkään ajatusta mistään pysähtymisestä. Juoksemisen ilo paistoi koko sen olemuksesta. Tämä lienee seurausta siitä, että ollaan treenattu oman kuntoni takia vähän ja toiseksi - Maysta on ihan sairaan kivaa juosta (eikä ole ensimmäisen syyn takia päässyt juoksemaankaan). Siitä sitten palattiin askel taaksepäin - minä jäin lähemmäs ja Lentsu heitti palloa. Joo, pallo ei neidille kelvannut (toinen oire juoksusta). Siirryttiin namiin. Muutama pysähdys sinne päin. Jälleen pitkältä matkalta - ja jälleen tuhatta ja sataa luokseni. Kokeiltiin suullista käskyä. Juu, ei pysähdy. Kokeiltiin takapalkaa - kivaa Mayasta sai juosta minun ja Lentsun väliä... Neidillä oli siis hauskaa, meillä ehkä ei. No, takapalkkaan päädyttiin, ei muuta kuin lisää treenitä. Käsimerkin antaminen on tällä hetkellä vähän hankalaa, mutta kaipa tuo käsi tulee ennen pitkää kuntoon...

Seuraaminen seuraavaksi. Aloitettiin käännöksellä ja hitaalla käynnillä. Maya edisti aika tavalla. Jokaisesta pysähdyksestä palkittiin perusasento ja näin alkoi seuraaminenkin parantua. Perusasennot ovat parantuneet huomattavasti, kun minä en enää tassuttele sinne sun tänne, vaan pysähdyn itse ilman sivuaskeleita, joita en tajunnut itse tekeväni.

Kaukoja treenatiin kilpailun muodossa: Maya sai parikseen colliepojat ja pääsi tästä jatkoon. Tarkoituksena oli siis tehdä 30 (15?) sekunnin aikana niin monta asennonvaihtoa kuin mahdollista. Juu, olisi pitänyt itse laskea määrä, mutta siihen ei meistä pystynyt kukaan ja Lentsu joutui luovuttamaan ja laskemaan itse.... Tämä oli minulle hieman vaikeaa, sillä tällä hetkellä käsimerkkien antaminen on hieman vaikeaa. No, räpellettiin Mayan kanssa, mitä räpellettiin. Seuraavaksi treenattiin kaukoissa asennon pitämistä ryhmässä, tämä meni ihan ok. Maya pitää asennon paljon paremmin kuin Miro. Hieman oli nyt vaikeuksia seisomisesta istumaan menemisessä, mutta tämäkin taas näitä juoksuoireita, eiköhän siitä korjaudu. Kaukoista en ole kovin murheissani, koska ne oikeasti sujuvat paljon paremmin kuin Mirolla, ja Maya esim. nousee seisomana ihan paikoillaan  pysyen.

Lopuksi vielä treenattiin kapulan nopeaa nostamista ja palkattiin koira siis nimenomaan siitä (ei pitämisestä, tuomisesta tms.). Tämä Mayasta tosi hauskaa. Kivaa oli taas - ja Mayakin sai vihdoin vähän tehdä jotain.

Tänään Maya pääsikin Mirvan kanssa Elinan agikurssille. Hieman sielläkin oireili tulevaan juoksuaan, mutta kivaa sillä varmasti oli. Nyt toivoisi vaan, että se juoksu alkaisi nopeasti, niin siitäkin taas päästäisiin. Tämä on kyllä hyvä vuodenaika, pieni tauko tekee aksassa hyvää ja ulkona tokoilukin varmaan muuttuu pian haasteellisemmaksi. Kai se talvi nimittäin joskus tulee (ei olisi väliksi). Pieni pakkanen tosin olisi ihan tervetullut, niin ei olisi ihan näin märkää ja kuraista.

Aktiiviviikonloppu

Mayan viime viikonvaihde käsitti aksaa, aksaa ja aksaa. Mutta perjantaina yllätys, yllätys - treenattiinkin tokoa :). Avasimme sisähalliakauden seuranamme Huldi, Lyyli, Twist ja Mio. Koirat olivat kyllä varsin iloisia hallikauden alkamisesta... suorastaan riemuissaan. Mayakin vikisi koko 2 tuntia, enkä saanut sitä hiljaa hyvällä enkä pahalla. Arhgh. Kyllä se hommia tekee, mutta ne odotusajat...

Treeniaikaa oli ruhtinaallisesti, koska meitä oli tosiaan paikalla vain näin vähän. Aloitimme muistaakseni ruudulla. Ensin niin, että vein alustan ja sen jälkeen lähempää paikkaa treenaten. Tämä meni paljon paremmin kuin ulkona - ei kierrellyt merkkejä, meni suoraan sisälle jne. Peilien avulla oli tosi hyvä treenata liikkeestä istumista, joka meni tosi hyvin. Mayalla on mielenkiintoinen tapa sisäistää asioita, kun se saa niitä vähän miettiä.. viimeksi tätä treenattiin Helin kanssa muutama viikko sitten Kuppiksella ja silloin tuolla otuksella ei ollut hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä.

En muista enää, mitä treenattiin ja missä järjestyksessä.. mutta ainakin hyppynouto meni puukapulalla hyvin. Tosin pari pikku haukahdusta taisi kyllä päästä, kun neiti oli niin innoissaan. Metalli ei sitten sujunut alkuunkaan eli siinä on otettu takapakkia aika tavalla, joskaan se ei nyt vielä ole ollutkaan hallussa. Mutta nyt se oli ihan katastrofi. Pitää aloittaa nostotreenit kotona. Ei se ihan helpolla mennyt se perusnoudon opettelukaan ja nyt Maya rakastaa sitä. Lentsu lohdutti (?), että kaikilla shelteillä, joita hän on kouluttanut, on ollut ongelmia metallin kanssa. Juu, niin on Mirollakin. Jessus, SE oli pitkä tie.

Luoksetulon tein ketjuttaen lopusta alkuun.. eikä siinäkään nyt ihan kunnollista suoritusta saatu, kun neidillä oli niin paljon vauhtia ja intoa. Kaiken lisäksi käsimerkin anto on tällä hetkellä suurta tuskaan, kun tuo oikea käsi on edelleen niin kipeä. Mutta ei se kyllä syy ole siihen, että Mayan pysähdykset olivat vähän sinne päin. Treeniä vaan lisää..

Kaukot menivät hallissa huonommin kuin ulkona - mutta kaikenkaikkiaan Maya on kyllä oppinut kaukot paljon nopeammin ja paremmin kuin veljensä. Mayassa on se hyvä puoli, että se kestää lukemattomia toistoja, eikä ota nokkiinsa, vaikka välillä sanoisikin jotain virheestä tai korjaisi.. Miro taas meni kaukoissa helposti lukkoon ja se oli siinä sitten.

Vähän treenasin myös merkiltä lähettämistä oikealle ja vasemmalle alustalle ja tämä meni ok. Nythän Mayan loistava merkki on kärsinyt tästä treenistä ja treenaan merkkiä erikseen aina palkaten. Mutta tuppaa nyt hidastamaan ennen merkkiä ja jää ihan väärään paikkaan.. Ehkä se taas siitä.

Paikallaanolo meni vissiin ihan ok. Ainakin oli siinä paikoillaan, kun palasin piilosta, eikä kukaan sanonut mitään :). Hieno, pieni koira. Ensi viikolla sitten uudelleen, ellei tule juoksua ja sitten pääsee Miro treenaamaan. Voi huokaus..

Lauantaina Maya oli Mirvan kanssa TSAUn 20v epiksissä. Avoimella radalla Maya ja Mirva sijoittuivat hienosti nollalla toisiksi häviten 0,2 sekuntia voittajalle (aika -10.36). Eikä rata ollut mikään helppo, tuloksiakin 13 koirasta teki vain 3. Knock out -ratakin meni puhtaasti, mutta jatkopaikka jäi saamatta. Pujottelukisassa Maya oli mineistä 4. ajalla 12.48. Pari sekuntia Maya jäi Ulpusta, joka meni kyllä kepit niin lujaa. Iron Dog -kisassa (kaikkien kisojen yhteistulokset) Maya ja Mirva sijoittuivat hienosti 3.sijalle Fyran ja Takun jälkeen. Seuraavan päivän seuramestaruuskisassa Mayan menestys jäi laihaksi (tosin kontaktit olivat hienot), mutta Mirva sijoittui hienosti maxien hopealle Kodan kanssa. Seuramestaruus meni Annettelle ja Raijalle, onnea!

Koda

Agilitykoira pääsi treenaamaan tokoa

Mayan elämä on viime viikkoina ollut melko aksapainotteista - ja taitaa pari viikkoa tästä eteenpäinkin mennä aksan parissa, kun ensi viikoloppuna on 3 starttia ja sitten Maya ja Mirva menevät Topteamin valintatilaisuuteen. Ja aloittavat perjantaisin treenaamaan TSAUn valmennusryhmässä Jouni Oreniuksen toimiessa kouluttjana... mahdanko minä enää nähdä tokokoiraani?

No, tänään lähdimme Helin kanssa Kuppikselle treenaamaan. Olikin melko täyttä, kun mätsäri oli valloittanut hiekkakentän (ja puolet kentästä on nykyään autoille, argh). Päätimme sitten mennä urheiluhallin eteen ja ruudun Heli väsäsi nurmikolle. Se olikin aika haastava alusta, kun nurmikko oli melkoisen pitkä. Mayan kanssa aloitettiin seuraamisella Helin käskyttäessä. Pyysin Heliä vahtimaan, etten ota pysähtyessä niitä sivuaskelia. Siltä osin sujuikin hyvin ja Maya teki perusasennot kiitettävästi. Muuten olisi voinut seurata vähän lähempänä. Oma liikkumiseni on melkoisen huonoa, kun lonkka on niin kipeä. Sitten otettiin kaukoja pitkältä välimatkalta Helin toimiessa häiriönä. Maya teki kyllä tosi hyvin ja jopa seisomaan nousu oli hyvä, eikä liikkunut. No, kerran sekoitti luoksetuloon ja meinasi kirmaista sieltä luokseni, mutta tultuaan pari askelta tajusi, että pahus - olikin kaukot. Oli aika huvittavan näköinen... ja toisen kerran meni lonkka-asentoon, mistä oli hankala nousta istumaan (vaati 2 käskyä). Mutta muuten kaukot meni kyllä paremmin kuin koskaan Miron kanssa...

Sitten treenattiin liikkeestä istumista. Vähän piti antaa apuja, että tajusi, mutta eiköhän tästä vielä hyvä tule... Ruutuun vein ensin alustan yhdessä Mayan kanssa ja sillä tavalla meni oikein hyvin. Sitten siirryin lähemmäs ja näytin Mayalle ruudun paikan ja lähetin. Meni oikeastaan aika kivasti. Toistoilla vähän kauemmas ja uusi lähetys. Ja lopuksi sitten kaukaa - tässä kyllä vähän arpoi, mutta ei nyt mitenkään huonosti mennyt. Lopuksi vielä alustalla ruutuun.

Puunkierron avulla otettiin pysähdyksiä - ainut ongelma, etten voi antaa kunnon käsimerkkiä, kun tuo oikea käsi on hajalla. Vähän liukui niin seisomaan pysähdyksissä kuin maahanmenossakin.

Metalli on selkeästi ollut tauolla (hups), joten se oli kyllä melkoista räpellystä. Lähti kyllä perään ja nostikin.. ja toi, mutta vähän haluttomasti ja ei loppuun asti. Onneksi Mayan voi lähettää aina uudestaan, eikä mene lukkoon (kuten Miro). Lopulta palasin taaksepäin ja palkkasin, kun toi tarpeeksi lähelle.. kyllä se tästä. Näinhän sen noudonkin sain kuntoon. Ei auttanut sekään, että Lyyli sai mennä hakemaan kapulan. Lopuksi vielä otin pari nouto ohjatun kapulalla, että saatiin kunnon suoritus.

Tunnaria treenattiin lopuksi piilottamalla kapula nurmikkoon ja lehtien alle. Ensimmäisellä kerralla Maya ei meinannut millään löytää omaa, pyöri ja pyöri, etsi - lopulta piti näyttää sille uudelleen, minne vein sen ja sitten löytyi. Toistoja tein muutaman ja kaikki ne menivät loistavasti ja kapula löytyi hyvin.

Kiitos Helille seurasta ja treeniavusta!

Maya 3-luokkaan

Ei siinä sitten kauan nokka tuhissut. Neiti Maya siirtyi 3-luokkaan eilen TSAUn kotikisoissa. Ensimmäiseltä agiradalta 5 keppien aloituksesta ja 2.sija ja seuraavalta agiradalta sitten se nolla ja voitto ja siirto mini 3-luokkaan. Onnea Maya ja Mirva. Kakkosluokassa ei mennyt kuin viikko :). Kisauransa neiti aloitti juhannuskisoista ja Mirvan sanojen mukaan syksyllä kisataan kolmosissa. Näin tapahtui. Kun tähän vielä lisää sen, että me saimme Mayan kanssa ykkösen avoimesta tokopuolella ja siirryimme kilpailemaan voittajaluokkaan, ei voi sanoa muutakuin Kirsti: kiitos aivan mielettömän ihanasta harrastuskoirasta!

Tässä vielä pari Luomalan Henkan ottamaa kuvaa eiliseltä. Kiitos Henkka!