tiistai 19. lokakuuta 2010

Perheeseen viittä vaille uusi valio

Sunnuntaina kokeilimme CFA:n kissanäyttelyä - tässä järjestössähän myös selkirk rex on hyväksytty rotu. Meiltä näyttelyyn oli ilmoitettu Franklin ja Harvey, jotka pääsivät pesuun jo perjantaina. Harvey pisti taas vastaan niin paljon kuin vain pystyi, mutta se ei ollut mitään siihen verrattuna, kun saukko-Franklin pääsi vauhtiin. Se yritti parhaansa mukaan kiemurrella pois otteestani. Ei ole ihan helppoa pestä yksin kissaa: toisessa kädessä suihku ja toisella pitää sekä pitää kissaa kiinni että pestä sitä. Ja kun katti yrittää parhaansa mukaan päästä irti, niin soppa on valmis. Olenkin mukavasti naarmuilla (yrittää ponnistaa irti, ei raapia) ja purin huuleeni oikein kunnolla.. Mutta pojat tuli pestyksi.

Sunnuntaiaamulla kello herätti 4:30. Koirat ulos, suihkuun ja katit koppaan. Tällä kertaa tämä sujui ongelmitta. Tuo kissojen kiinni saaminen stressaa minua aina eniten. Mutta nyt sain sekä Harveyn että Franklinin kiinni ilman minkäänlaista häslinkiä. Klo 6:00 Merja vanhempineen tulivat hakemaan minua ja suunnattiin kohti Vantaata ja Tikkurilan urheilutaloa. Näyttelypaikka olikin tosi kiva ja valoisa. Portaita vaan oli ylös ja alas ja painavan kassin riepottaminen raskasta.


Näyttelyssä oli yhteensä 6 tuomaria = 6 näyttelyä. Paikalla oli 170 kissaa, jotka siis kiersivät kaikilla näillä tuomareilla. Luettelo selvensi vähän systeemiä, joka kyllä osittain edelleen jäi vähän hämäräksi. Mutta ilmapiiri on tosi rento ja mukava - samoin kuin tuomarit. Näyttelypöydätkin olivat isoja ja osissa pienet kiipeilypuutkin, joten kissojen arvostelu oli paljon rennompaa. Kissa vietiin aina numerolapun ilmestyttyä häkin päälle arvosteluhäkkiin, josta tuomari sitten otti sen itse arvosteltavaksi ja arvostelun jälkeen palautti häkkiin, josta sen sitten itse sai taas hakea, kun kissan numerolappu laskettiin alas. Pieni pelko oli siitä, miten Harvey varsinkin suhtautuu siihen, kun ihan vieras ihminen ottaa sen häkistä käsiteltäväksi, mutta kaikki meni ihan hyvin. Mitenkään aktiivisia nuo selkirkit eivät olleet (eivät yrittäneet kiivetä kiipeilypuuhun kuten monet muut), mutta rauhallisia ja kilttejä kaikki kolme. Mukana oli Harveyn ja Franklinin lisäksi Hamsik - Annen kasvatti Sinimirrin Kihara Apollo. Todella upea mustasavu kolli, joka voittikin Harveyn kaikilla 6 tuomarilla. Selkirkejä ei muita ollutkaan ilmoitettu, vaan meidän pojat. Harvey sijoittui siis aina toiseksi, mutta ainoana lyhytkarvaisena selkirkinä edustanut Franklin sain 6 x winners ribbonin (kuten myös Hamsik), ja siitä tulee sitten CFA-valio, kun minä vaan saan rekisteröityä sen CFA:han.

Hauskaa oli myös se, kun tuomari sanoi, että hän on ihan varma, että Franklin on Harveyn isä :). No, eipä ole. Eivät ole pojat mitään sukua - tai ainakaan läheistä. Kovasti yksi tuomareista kehui Hamsikia sanoen, että jenkit olisivat kateellisia siitä (tämähän on jenkkiläinen rotu), joten kyllä meidän selkirkit ihan "oikeannäköisiä" ovat. Kun on niin harvinainen rotu, niin on vaikea tietää, mikä noissa on hyvää ja missä olisi parannettavaa. Turkin kunnostus on myös melkoinen mysteeri. Nythän se menee pese, harjaa ja "pörhennä" mentaliteetilla. Kyllä oli muilla hauskaa, kun me suihkuttelimme välillä turkkiin vähän vettä ja puristelimme kiharoita, kun muut taas ovat föönanneet ja kammanneet kissojensa turkit hienoiksi. Valitettavasti Harveyn väri on vähän kesän myötä haalistunut - Franklin sen sijaan on pysynyt kauniin suklaanruskeana. Pesun myötä Harveyn turkki myös jämähti ja nyt joudun kyllä varmaan irroittamaan osan siitä. Franklinillä on niin helppo turkki siihen verrattuna, ei mene yhtään takkuun - eikä muutenkaan likastu.

Mukavasti tuomarit myös kommentoivat/kertoivat kissoista, varsinkin kun valitsivat niitä 10 parasta kissaansa. Maine coonista sanoivat, että kissan tulee olla sellainen rakenteeltaan/olemukseltaan, että se itse saisi saaliin kiinni luonnossa. Meinasin kuolla nauruun. Meidän Curry metsästää korkeintaan keittiönpöydällä :) pussiruokaa. Exotic taas kuulemma on laiskan miehen persialainen. Erityisen mukavaa (ja tarpeellista) oli, että aluksi yksi tuomareista piti meille CFA-aloittelijoille "luennon", mitä näyttelyssä tapahtuu lelukissojen avulla. Tuntui siltä, että CFA-näyttelyssä huumori on aina mukana, eikä ollut ollenkaan tiukkapipoista toimintaa. Varmaan tulee ilmoitettua kissat toistekin - varmaan myös rekisteröin nuo selkirkit sinne. Birmalle riittää Fife-näyttelyt.

Franklin (Curly Franklin from Sham) arvostelussa - valiotulokset kasassa yhdessä päivässä!
Harvey (Shekinah Curly Harvey) arvostelussa
Sinimirrin Kihara Apollo - myös valiotulokset kasassa!

Harvey sentään osasi nukkua häkissä (hiekkalaatikossa), sen sijaan Franklin möllötti kiukkuisena häkissään koko päivän liikkumatta senttiäkään. Se katsoi minua kyllä todella tuimasti korvat leveällään... Aika kului CFA -näyttelyssä tosi reippaasti, kun koko ajan oli tekemistä - kissoja vietiin kehästä kehään. Keskellä päivää oli lyhyt lounastauko. Mukava väliaikaohjelma oli myös se, että Casperin tytär Cindy tuli tervehtimään meitä parkkipaikalle. Kylläpä olikin isänsä näköinen tyttö! Mukavaa oli myös se, että Hamsik sijoittui kahdella tuomarilla 10 parhaan kissan joukkoon ja sai pari tuollaista hienoa ruusuketta! Hyvä selkirkit! Muuten kissamme kyllä herättivät tiettyä hilpeyttä katsojissa ja kanssakilpailijoissa. Ja rehellisesti sanottuna, onhan ne aika huvittavan näköisiä karvakasoja.
Casperin tytär Cindy 10 kk

1 kommentti: