Treeniä, treeniä

Maya on ollut täynnä energiaa, kun tulin kotiin. Ei kyllä pystikset olleet noin villejä pentuna ja Miron pentuajasta on niin kauan, etten muista enää, millainen Miro oli. Tai no, muistan, ettei se ollut noin villi :) Pennulle piti siis järjestää ohjelmaa..

Ensin käytiin kunnon lenkillä, josta tulikin sitten ohitustreenit. Jostain kumman syystä tänne Huhkolaan ovat kertyneet kaikki ohitusongelmaiset koirat - tai -ihmiset. Miro inhoaa nykyään kaikki pysähtyviä (maahan lakoavia, istuvia tms) koiria, koska poikkeuksetta ne hyökkäävät kohti juuri, kun olet päässyt kohdalle - ja yleensä luulet, että ohituksesta selvittiin kunnialla. Olen siihen loppuun kyllästynyt. On kyseessä sitten iso tai pieni (yleensä aina yksi koira), niin ne hyökkäävät sieltä kohti - hyvin tai huonoin aikein, sama se. Jos kyse olisikin siitä, että niitä koulutetaan ja omistaja pitäisi rekkua istumassa ja huolehtisi siitä, että se EI hyökkää sieltä, kaikki olisi hyvin. Mutta nämä maahan lakoavat yksilöt vaan kerta kaikkiaan eivät ole minkäänlaisessa hallinnassa ja omistajilla ei ole niihin minkään näköistä valtaa. On kyse paikallaan jämähtävästä chihusta, westiestä tai labbiksesta. Miron oletusarvo on siis, että sieltä se taas tulee päälle.... ja minun myös. Olen niin kyllästynyt siihen, että minä saan aina olla se, joka ohittaa. Niinpä minulla on projekti. Pysähdyn myös ja odotan vaikka tappiin, että se toinen liikkuu myös. Nyt kun minulla on lenkillä mukana myös Maya, en halua hyökkääviä koiria päällemme.

Niinpä tänään sitten vastaan tuli nuori labbis, joka nähdessään meidät lakosi maahan. Mikäs siinä, seisotaan sitten. Hetken päästä koira nousi ylös ja ulkoiluttaja sai sen liikkeelle. Ja me lähdimme liikkeelle,kunnes se pysähtyi taas. Niin minäkin. Sitten mies huusikin minulle, että sinä voit tulla... juu, en. Vastasin hänelle, että en tule, koska koirani inhoaa kohdalla päälle hyökkääviä koiria (tämä labbis on tehnyt niin ennenkin) ja tämä tilanne menee kaikin puolin joustavammin, jos molemmat LIIKKUVAT. Mies lähti sitten liikkeelle, mutta sanoi, kun tämä on vielä niin nuori ja leikkisä (toki onkin - tosin aikuisen kokoinen jo, varmaan siinä 8kk-12kk). Jep, jep. Minun pentuni on 11 viikkoa ja se osaa ohittaa.... arghh.

Kotona on Maya sitten treenannut sivulle tuloa, noutoa ja kaukoja (istu - seiso). Maya on tosi ahne, joten ruuan kanssa treenataan sivulle tuloa ja kaukoja. Noutoa harjoitellaan leikkien - se rakastaa lelun hakemista ja retuuttamista.

Maya on pari päivää taas yrittänyt saada katteja leikkimään. Sen suosikki on Claus-birma. Aamulla Clasu ja Maya selkeästi yrittivät leikkiä yhdessä, mutta Miro-poliisi tuli väliin. Currya Maya onneksi osaa varoa - Curryn kanssa kun ei leikitä....