Mayan kanssa treenailtiin myös noutoa - edelleenkään Mayalla ei kyllä ole aavistustakaan, että jotain treenataan. Sehän vain leikkii. Tuo minulle lelun takaisin tosi hyvin - suurimmaksi osaksi jopa käteen! Ja shelttipentu on 11 viikkoa vanha. Ihan pakko oli sitten kokeilla Sandran vanhalla pikku noutokapulalla - ja palautuihin sekin. Ei ehkä ihan kokonaan kantamalla vaan osaksi vierittämällä, mutta kuitenkin. Ja suuhun otti kapulan tosi hyvin. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Maya teki myös itse takapihalta löydön. Lumi tiputti pari kipsilintua lampun päältä, jotka olin unohtanut ulos.. Maya kaivoi yhden niistä lumesta ja kantoi sitä autuaan onnellisena pihalla.
Rita kävi kylässä ja Maya pääsi taas rapsuteltavaksi ja leikitettäväksi. Kiva nähdä pitkästä aikaa!
Sunnuntaina Eva haki meidät käymään TSAUn kisoissa. Maya ei oikein vielä kestä mutkaista tietä ja oksensi mennen tullen. Muuten kyllä autoilee hyvin. Huono olo vaan vielä yllättää.
Reippaasti tuo liikkui remmissä yksinkin ja oli hallissa tosi reipas, ja sai runsaasti ihailua osakseen. Edelleen suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että sheltit ovat arkoja ja pelokkaita. Itse olen kyllä suuremmaksi osaksi tavannut rohkeita ja reippaita shelttejä, mutta tuo käsitys on kyllä lujassa. Mayaa ei onneksi pelottaneet äänet, ei haukunta, eikä vieraat koirat. Muutamaa päästiin oikein haistelemaankin. Ja ihanat ihmiset syöttivät Mayalle nameja - joten sekin on nyt opittu. Agihallit on täynnä namitaskuja. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen hallikäynti oli aivan superhieno. Kyllä minulla on reipas tyttö!!
Kotona riehuttiin vielä vähän ja sitten olikin pieni melko väsynyt ja nukkui siihen asti, kun oli aika lähteä iltalenkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti