Tänään on Miron 9v synttärit. Jos ihmettelin sitä, miten Maya on jo 7kk, niin enemmän ihmettelen sitä, miten sininen poikani voi täyttää jo 9-vuotta. Miro on ensimmäin urokseni - ja näillä näkymin myös viimeinen (kleinipojat mukaan lukien). Hyvällä syyllä voi sanoa, että Miro on elämäni mies. Päivääkään en vaihtaisi pois. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun kävin Maritan luona katsomassa pientä, sinistä pörrökerää. Ulla varmaan muistaa vieläkin, kuinka vaan istuin heillä Miro sylissäni ja typerä hymy naamallani. Miro on ollut myös paras harrastuskaverini - tai no, ehkä se oli Sandra - mutta Sandran kanssa päälaji oli agility, Miron kanssa toko. Sen kanssa olen selvinnyt aina erikoisvoittajaan asti. Paljon olen oppinut, monia virheitäkin tehnyt. Miro rakastaa noutamista ja uimista. Synttärilahjaksi se saakin luksusreissun Rymättylään Ritan mökille. Luksus = ei Mayaa eikä katteja mukana ja kahden ihmisen jakamaton huomio. Saa uina niin paljon kuin lystää ja noutaa keppejä vedestä. Tällä helteellä ei voi oikein treenejäkään Mirolle luvata, sillä se kyllä jonkin verran kärsii jo kuumuudesta.
Miro on jo eläkkeellä niin agilitystäkin kuin näyttelyistäkin. Miro kisasi agissa medi 3-luokassa ja näyttelyistäkin sillä on sertti. Tokokisoihin toki osallistutaan vielä, tosin nyt en ole sitä mihinkään ilmoittanut, kun tällä seudulla on suhteellisen vähän kisoja ja pikkuisen pitää noita tuomareitakin katsoa, koska Miro voi merkiltä ruutuun lähtiessään päästää muutaman haukahduksen - ja joillakin tuomareilla se kisa päättyy sitten siihen. Onneksi en ole ilmoittanut, sillä tässä helteessä olisi kyllä täyttä tuskaa kisata.
Miro on myös oma pieni avustajakoirani. Se nostaa kaikki tiputtamani esineet nenäliinasta kännykkään tai kaukosäätimeen minulle. Kun selkä on oikein huonossa kunnossa, se on mieletön apu. Miro rakastaa myös uutta pikkusiskoaan ja hoitaa kissoja tarmokkaasti (siis niitä, jotka antavat sen nuolla korviaan). Maya on Miron silmäterä ja sitä vahditaan lenkeillä hyvin innokkaasti. Miron mielestä muilla ei ole asiaa Mayan lähelle. Miro on myös alusta asti toiminut loistavana apuopettajana minulle. Sen ansiosta Maya oppi heti kävelemään hihnassa ja noudossa se on ollut loistavana esimerkkinä Mayalle. Miro on myös mainio leikkikaveri Mayalle - tai Maya Mirolle, ihan miten vaan.
Hyvää syntymäpäivää Mirreläinen!
Onnea Mirolle! Muistan Miron sertin kuin eilisen päivän, Sohvi sai samassa näyttelyssä tyttöjen sertin :)
VastaaPoistat.Sirkku
Sulla on hyvä muisti, siitä on vähän aikaa :). Ja kerrankin kun Miro sai sertin, siitä sain palkinnoksi mitalin.. inhoan mitaleja. Mutta kai se sertti oli pääasia...
VastaaPoistaPaljon onnea komealle Miro-pojalle! Ajatella, miten aika kuluu :) Muistan Miron kun näin sen ekaa kertaa silloin aaaaaikaa sitten Turussa match showssa, olikohan siellä majakkarannan jonkun kaupan parkkihallissa? Pandakin oli silloin pentu. Eikös Miro sijoittunutkin silloin, taisi olla punaisten toinen tai jotain sellaista :D Pakko oli tulla silloin tervehtimään supersuloista sinistä pentusta.
VastaaPoistaOnnea Mirolle ja myöhästyneet onnittelut sukulaistytölle :)
VastaaPoistaEn minä mitään typeää hymyä muista mutta aivan ihanan sinisen pikkupallon sen sijaan muistan hienosti (,,,,....??!! ja mahdollisesti joitakin muitakin). Onnea hurmaavalle herralle :)
VastaaPoistaMyöhästyneet onnittelut siniselle lempparimiekkoselleni <3
VastaaPoista