keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Keskiviikon tokot

Mirva soitti, kun olin tullut töistä kotiin, että hakisi neidin agitreeneihin. Sehän sopii. Maya kävi jo ylikierroksilla kotona, vinkui ja hyppäsi vasten eteisen ovea. Neitokaisella on siis selkeä luulo siitä, että se on hän, joka päättää, koska ulkoillaan. Turha luulo. Maya sai siis odottaa, kunnen mentiin ulos hetkeksi treenaamaan ennen kuin Mirva tulisi hakemaan.

Rohkaistuneena kurssin treeneistä, päätin kokeilla tunnaria laudalla Mayalle. Kuten kurssilla neuvottiin, hieroin käsiäni yhteen, käyttämätön tunnari käteen ja vein sen hajustettuna omalla hajullani laudalle. Näytin Mayalle, mitä hajua pitää hakea ja tytön kanssa laudalle. Maya haisteli hyvin ja merkkasi heti oman ottamalla sen suuhun. Pari toistoa, joissa hieman epäröi (seisoi keskellä lautaa), mutta toki merkkasi oman viimein hyvin. Sen jälkeen päätin, että kyllä tyttönen saa nyt luvan antaa tuon tunnarikapulan minulle käteen. Ja kyllä se antoikin. Peräti 5 kertaa. Palkaksi nakkia. Ilmeisesti pitää vaan vaatia enemmän. Tästä jatketaan.  Miron kanssa vielä pari tunnaria laudalla - tosi kauniisti haisteli ja toi oman.

Sitten Mirva tulikin hakemaan Mayaa ja minä ja Miro lähdimme piirin eteen treenaamaan. Häiriöksi olimme jälleen saaneet muutaman kuntolaitteen käyttäjän ja frisbee -heittelijän. Hyvä niin. Alkuksi seuraamista, joka sujui hienosti. Miron seurasi hyvässä paikassa ja piti hyvin kontaktia. Itselleni tuottavat juoksun suunnanvaihdot hankaluuksia, en voi siitä koiraa syyttää. Mutta muuten sujui kyllä kivasti. Olin tietysti unohtanut niin alustan kuin pallonkin (yksi löytyi kyllä lopussa) kotiin, joten piti sitten ottaa tyhjää ruutua. Otin aika pitkän matkan, koska pitkä se voi olla kokeessakin. Merkille nyt aika kivasti, tosin Miron on päättänyt paikan, mihin pysähtyy aina, annan minä sitten käskyn ihan missä tahansa (treenatiin lopuksi kartion kiertämistä). Aika hitaasti menee nyt merkille - mutta en voi uskoa, että tekisin niin kokeessa. Tai ainakaan siihen ei voi tuudittautua. Ruutuun vauhdilla ja yli.. ihan vähän, mutta yli kummikin. Seuraavalla vasemmasta laidasta sisälle, mutta ruutuun hyvin. Ja sitä seuraavalla sitten hienosti sisään ja seisomaan. Siitä maahan ja loppuosa hyvin.

Seuraavaksi luoksetulo. Ensimmäisen kerran nousi istumaan (onneksi Tanja tulee hieromaan su), sen jälkeen ok. Pysäytykset nyt käsimerkillä + käskyllä ja molemmat hienot! Hyvä Mirre. Idari vuorossa sitten - tosin ei ihan oikealla välimatkoilla. Kaikki asennot ok. Tosin en usko, että kokeessa tekee niin - siinä ilmeisesti oma käskyttämiseni on erilaista kuin treeneissä. Loppuun yksi suora luoksetulo, koska pientä ennakointia on ilmassa.

Kaukot sujuivat melkoisen hyvin. Ei liikkunut paljon ja vaihtoi kaikki asennot. Hyvä. Meinasin jo lopettaa, mutta muistin sitten ohjatun. Tässä kyllä tarvitsisin apuohjaajan.. merkille suorastaan lönkytteli - eikä kyllä olisi halunnut mennä ollenkaan. Tällä välin paikalle oli tullut yksi koira ja muutama ihminen, jotka seisoivat lähellä kapulaa ja Miro otti häiriötä näistä. Tosin eihän se merkille haluaisi mennä muutenkaan, vaan hakemaan heti sen kapulan. Sain kuitenkin joten kuten merkin onnistumaan ja lähetin kapulalle. Heti löytyi vauhtia. Toisto kerran ja sitten lopetin. Tämä ei kyllä nyt suju hyvin.... Sitten löysin sen pallonkin ja otin muutaman merkin kierron saadakseni siihen vähän vauhtia. Ikävä kyllä - Miron on tosi vaikeaa tehdä tätä ilman haukkumista.

Lopuksi vielä muutaman sivulta maahanmeno - ja kuljin Miron ympäri, palasin sivulle, lähdin taas liikkeelle. Mirolla kun on taipumus ennakoida istumista. Kun tämän sain onnistumaan, palkkasin pallolla ja vapautin Mirren. Mentiin yhdessä vielä lenkille ja tultiin sitten kotiin paistamaan lihapullia ja odottamaan Mayaa kotiin.

2 kommenttia:

  1. Olet aloittanut "blogituksen":).Kirjoitat hyvin treeneistäsi ym.:)

    Oma ehdotukseni ohjattuun olisi.......
    Voit välillä viedä Miron merkin taakse kun otatte suuntia ja vauhtilähetyksiä pelkälle merkille>>>palkkaus (ei aina perusasennosta), niin että siitä tulisi jälleen kiva ja reipas suoritus:)
    Itse otatan välillä Cindille jos jumitus"kausi"meneillään niin ainoastaan merkkitreeniä eri variaatioin.
    Ps.aina sekään ei auta;) ,mutta täytyy vain yrittää keksiä kaikenlaisia variaatioita, sen takia tokotus onkin ihan kivaa:):)

    Treeni iloa:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kiva, että joku lukeekin. Näin tulee vähän mietittyä, mitä tekee ja ehkä tehtyäkin enemmän :).

    Juu, olen vienytkin Miron välillä merkin taakse (aika pitkäänkin), mutta tämä liike nyt vaan tuntuu olevan niin kesken. Ne onkin nuo "vauhtilähetykset", jotka puuttuu.. jos meinaan on kapulat siellä, Miro yrittää joko varastaa suoraan niille tai tassuttelee hitaasti merkille. Menee merkille paremmin, kun on ruutu kyseessä.

    Mitä ilmeisemmin Miro ei ole tajunnut koko liikkettä, aina silloin, kun se ei ymmärrä jotain, se joko haukkuu tai sitten tekee jotain muuta hassua. Minä varmaan luulin, että tämä liike olisi ihan helppo, kun Miro rakastaa noutamista.. eli aliarvioin liikkeen vaikeuden, enkä opettanut sitä kunnolla alusta asti. No, nyt on koe puolentoista viikon päästä, ja pitäisi yrittää saada Mirre ymmärtämään edes vähän tuon päälle. Vaikka eipä tuo nyt niin vakava juttu ole, vaikka ei osaisikaan.

    VastaaPoista