Eilen oli taas shelttikerhon näyttelytreenit Kupittaalla. Oli kyllä valtavan kuuma päivä ja houkutus jäädä kotiin oli suuri. Mutta Maya kainaloon ja menoksi. Olinkin sitten ajoissa paikalla ja kuvasin vähän Mayaa kukkasissa. Ja kun ei muita kuulunut paikalle, otin sitten vähän tokoakin nurmella. Maya teksi sivulletuloa ja kontaktin ottoa sivulla. Siitä maahanmenoa. Ja sitten lyhyttä luoksetuloa sivulle, niin että Maya jäi odottamaan istumaan ja kutsuin siitä sivulle. Tämä sujuu jo lyhyeltä matkalta. Sitten vielä teimme vähän noutoa. Ja kun nämä olimme tehneet, olikin jo muita saapunut paikalle.
Näyttelytreenit vedettiin läpi myös nurmikolla, sillä nurmi on usein paljon vaikeampi alusta koiralle - paljon hajuja ja usein näkee myös koirien liikkuvan huonommin (nostelevan jalkojaa, pää menee maahan tms.). Ensin porukassa kehänkiertoa ja sitten yksilöarvostelua pöydällä. Maya on ihan hyvin pöydällä, vaikka hampaiden katsomisesta ei oikein pidäkään. Toki ne silti katsotaan ja saadaan katsotuksi. Muuten antaakin käsitellä tosi hyvin. Liikkeet ok ja seisomaankin tyttö jää tosin hyvin namilla - tosin ei vielä kovin pitkäksi aikaa. Kärsivällisyyttä pitää kasvattaa hiljalleen ja aikaa pidentää. Toisella kierroksella Tarja mittasi kaikki koirat ja sai Mayasta vähän alle 32 cm. Joten en minä itse sitten niin väärin mitannut viikko sitten.
Lopuksi May sai vielä leikkiä Maunon, Aavan ja Bingley kanssa. Mauno on Mayaa kuukauden vanhempi ja kakarat löysivät heti yhteisen sävelen. Maunolla oli kyllä pojan otteet ja Maya löytyi usemmiten selällään nurmelta. Mayan lempileikkikaveri Aava oli myös hätää kärsimässä Bingleyn "herrasmiesmäisissä" otteissa. Pojat on poikia.
Montako koiraa on kuvassa?
Aava, Maya & Bingley
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti