Sunnuntaina Dog Frisbee -kurssilla

Sunnuntaiaamulla klo 7.10 startattiin meidän pihalta kohti Kirkkonummea ja dog frisbee -kurssia, jota pitämässä oli lajin tsekkiläinen pioneeri ja multivoittaja Jakub Štýbr. Alunperin kurssille piti Lentsun kaverina osallistua Toton - mutta viime tipassa koiraksi vaihtuikin Jatsi. Maya lähti kannustamaan idoleitaan ja minä kuuntelmaan ja valokuvaamaan.

Tällä kertaa Lentsun ja Jukan navigaattori ohjasi meidät ensin jonkin moporadan toiselle puolelle (eilenhän Kimmo vei meidän joen toiselle puolelle näyttelypaikan viereen - välissä vaan oli kävelysilta) - ilmeisesti olisi pitänyt siitä kahdella pyörällä jatkaa eteenpäin, jotta pääsee Kirkkiksen hallille :). Hauskoja nämä navigaattorit.

Ilma ei ollut sitä, mitä olimme odottaneet :(. Koko päivän tihutti sadetta. Kurssiohjelmassa kurssin kestoajaksi oli määritelty koko päivä - ja se piti kyllä paikkansa. Kotona olitiin 21.15. Ensin alkuun Jakub kertoi lajista ja vähän sen historiasta. Dog frisbee on kehitetty Jenkeissä -70-luvulla. Nykyään sen on Jenkkilän lisäksi suosittua Japanissa ja Keski-Euroopassa. Varsinaista järjestöä ei lajilla ole, joten esim. ns. mestaruuskilpailuja voidaan järjestää monen toimijan nimissä.

Jos olet kiinnostunut lajin historiasta, kurkkaa täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Disc_dog

Jakubin omat meriitit ovat kunnioitettavat: http://www.deabei.com/bb_ang/jakub.htm

Jakub korosti, että jotta koira olisi lajiin sopiva, tulee sen pitää noutamisesta - ja eritoten frisbeen noutamista. Frisbee pitäisi esitellä koiralla ihan samanlaisena leluna kuin muutkin. Koiran pitää leikkiä sen kanssa. Itse harjoitussessiot ovat kuitenkin lyhyitä kestoltaan (3-4 minuuttia), eikä koiraa saa kyllästyttää frisbeen noutamiseen. Kilpailusuoritus on 2 minuutin mittainen. Jos frisbeen menee rikki (siinä on esim. pieni viilto), on aika heittää se pois - koiran turvallisuuden takia. Koiran frisbee-innostus voi lakata siihen, kun se ottaa kerran lennosta rikkinäisen frisbeen kiinni ja loukkaa itsensä. Luonnollisesti ohjaajan tulee huolehtia myös koiran lämmittämisestä ja jäähdyttelystä. Frisbee -kiekkoja Jakubilla oli mukanaan pilvin pimein - toinen sopii toiselle koiralla ja toinen toiselle. Kurssilaiset saivat oman koirafrisbee -kiekkonsa mukaan kotiin.

Ensimmäiset tunnit lounaaseen saakka treenattiin frisbeen heittämistä! Eikä se sitten ollut yhtään niin helppoa kuin miltä se kuullostaan. Harjoiteltiin otetta, millä kiekosta pidettiin kiinni, heittämistä oikealle ja vasemmalle, miten siihen saadaan enemmän kierroksia, heittämään matalalla - ylhäältä alas, käsittelemään kiekkoa yleensä (temppuja!). Kaikki tämä ennenkuin koiria edes otettiin kentälle. Olen melko varma, että kurssilaisilla on tänään kädet kipeät..

Lyhyen lounaan jälkeen otettiin koirat mukaan yksitellen. Ensin Jakub halusi nähdä, miten ohjaaja leikkii koiransa kanssa ja miten koira vastaa leikkiin. Hän korosti leikkimisen merkitystä ja muistutti, että ohjaajan tulee antaa koiran välillä voittaa, kun koira vetää lelua. Ja myös sitä, että koira saalistaa lelua - eikä ohjaaja työnnä lelua koiran suuhun. Suurin osa sunnunntain koirista leikki oikein mainiosti. Sitten koiran piti noutaa ohjaajan heittämä lelu - suurimmalle osalle koirista tämäkin oli helppoa - jos tässä näkyi jo haluttomuutta hakea lelua, voi melkein päätellä, että frisbee ei ehkä koiralle olisikaan se oikea laji. Sitten vaihdettiin se oma lelu frisbee-kiekkoon ja jatkettiin leikkimistä sillä. Kaikki koirat eivät ihan tästä ihastuneet. Kun koira leikki frisbee-kiekoolla, kierrätettiin se heittämällä maata pitkin (niin että koira kiersi ohjaajan) ja koiran piti lähteä kiekon perään ja noutaa se. Koiraa opetettiin myös käskystä irrottamaan kiekosta ja välittömästi lähtemään seuraavan perään. Hieman haasteellista eräille. Sitten harjoiteltiin matalia heittoja, joista koiran piti hakea frisbee - tai jopa napata kiinni. Heittäminen vaan ei ole ihan niin helppoa.. myös lyhyitä kiinniottoharjoituksia tehtiin niin, että koira jätettiin maahan ja ohjaaja liikkuin muutaman metrin päähän, kutsui koiraa ja lähti itse liikkeelle ja pyöräytti kiekon vain hieman ilmaan, niin että koira saattoi napata sen.

Kurssilla eniten oli bordercollieita (yksi aivan ihanan värinen - jos brindle on oikea sanonta bortsulle, niin brindle - olen rakastunut), mutta kivasti myös muita rotuja: cockeri, malinois, kelpie, pumi, russeli, aussie jne. Osa oli jo kokeeneempia koiria ja niiden kanssa päästiin jo välillä näyttäviinkin suorituksiin. Suunnitteilla on pitää yhteyttä kurssilaisten kanssa ja järjestää jatkokoulutusta. Mahdollisesti koira frisbee tulee esittäytymään myös Messukeskuksessa lajina - Jakubin ja kurssilaisten toimesta. Ja ensi vuodelle voi olla uusi kurssi tiedossa, kannattaa ihan ehdottomasti osallistua. Oikeanlaisia frisbee -kiekkoja rupeaa Suomeen tuomaan Mia Laamanen, jolta niitä voi tiedustella: http://www.stratwin.fi/allK9sports/

Maya sai ensin alkuu vähän juoksennella bortsujen kanssa ja sitten harjoitella autossa oloa. Koppaan meni jo vapaaehtoisesti, mutta muuten autot ovat kyllä sille sellainen hirvitys. Treenattiin välillä ihan autojen välissä kulkemista ja syötiin nameja niiden välissä. Ja nähtiin kivoja koiria - ja valitettavasti yksi joka ei oikein Mayasa tykännyt. Mutta siitäkin selvittiin traumoitta. Onneksi on nuo omat bordercolliekaverit. Kymmenen tuntia vesisateessa kuvaamassa oli kyllä melkoinen suoritus, joten kerrankin kiitin siitä, että kotona on sauna. Muuten en olisi kyllä ikinä lämmennyt. Maya oli ihan loppu, mutta niin oli Mirokin, joka oli viettäny viikonlopun Sannin, Lunan ja Siirin ilona :).

Kuvia tulee Picasaan täällä viikolla. Niitä tuli nimittäin otettua sen verran paljon, että ihan heti niitä ei sinne saa. Varsinkaan kun tänään on taas Mayan kurssi-ilta ja huomiseksikin on treenit luvassa. Onneksi digiboxi on hajalla, niin ei tarvitse telkkariohjelmia surra. Lisää kuvia täällä: http://picasaweb.google.fi/home