tiistai 25. toukokuuta 2010

Maanantaikurssin 4.osa

Viikonlopun olimme ihan kotona. Lauantaina tehtiin puutarhatöitä ja sunnuntaina levättiin. Maya tosin kävi Mirvan kanssa treenaamassa lauantaina agia ja sillä reissulla oli sitten käynyt ensimmäistä kertaa myös uimassa Littoistenjärvessä. Sain siis kotiin väsyneen, märän, mutta niin onnellisen pikku sheltin.



Eilen maanantaina suunnattiin jälleen TSAUlle Mayan kurssille. Ensin Evan ja Vallen kanssa pienelle lenkille sateiselle frisbeeradalle - ei muuten ollut heittelijöitä. Ja siitä sitten hallille. Alun pieni tihkusade muuttui vähitellen rankkasateeksi... Miro pääsi jälleen tuuraajapaikalla treenaamaan, tosin sitä kaivattua istumista emme voineet ottaa, kun hallissa harrastettiin yhtä aikaa agilityä ja sitä Miron pinna ei kestä. Lopuksi otin sitten vähän seuraamisen pätkiä, jotka menivät aika kivasti. Mirolla kun on hallissa tosi vaikeaa pitää kontaktia, vaan pää tuppaa tippumaan haistelemaan hiekkaa. Sitten otimme merkkiä - ei hassumpi, tosin kiertää aika oikealle. Yritin toki pysäyttää aikaisemmin, mutta kun Mirolla tuo pysähtyminen ei ole täysin hallussa. Tai siis minulla Miron pysäyttäminen. Sitten otimme vielä luoksetulon pysäytyksillä. Ensimmäisellä ei pysähtynyt seisomaan, joten alkuun. Sen jälkeen nousi istumaan jätössä (vanha ongelma), ja sen jälkeen teki sinne päin luoketulon. Päätin kokeilla vielä kerran ja vaihtaa seisomiskäskyksi käsimerkin. Ja nyt teki ihan mahtavan luoksetulon ihan kahdella pysähdyksellä (sinne aivoihin siis mahtuu 2 pysähdystä kumminkin). Tähän lopetimme.

Mayan kurssilla oli vain 5 koiraa läsnä, joten vuorottelimme Evalla ja Teijalla. Kurssi aloitettiin taas sillä että toinen kouluttajista tervehti ohjaajia kädestä ja toinen kosketti koiraa. Nämä Mayan kanssa ok. Pysyy sivulla hyvin - toki vielä namin avulla. Keskittyy vain minuun - niin ja siihen namiin. Eilen harjoittelimme ensin sitä, miten koira tunnistaa rivistä oman ihmisensä hajuisen esineen. Olin hyvin epäileväinen tämän suhteen, mutta olen päättänyt kokeilla kaikkea. Maya vaan pääsee lähes aina yllättämään minut. Jonossa oli kippoa ja kappoa ja itse sain jonkun vaahtomuovijutun. Ensin piti hieroa käsiä hetken yhteen ja sitten hieroa käsiä siihen vaahtomuovipalaan. Piti myös antaa koiran haistaa omaa kättään, jolloin koira ymmärtäisi, että tätä hajua haetaan. Tätä voi myöhemmin käyttää kokeessakin virittämään koira oikeaan liikkeseen. Teija piteli Mayaa, kun vein tämän "oman esineen" keskelle riviin ja kävelin vielä pienen harhautuslenkin muiden esineiden ympäri. Mayan remmissa aloitimme haistelun toisesta päästä. Hyvin se haisteli esineet läpi, eikä yrittänyt ottaa niitä (luulin, että Maya näkisi kaikissa potentiaalisen lelun). Merkkasi ensimäisellä kerralla jo oman esineen, mutta en oikein ymmärtänyt palkita jo tästä (kun haisteli samalla tavalla kaikkia muitakin). Oma esineemme oli toiseksi viimeinen, joten Maya tarkisti vielä viimeisen ja palasi sitten omalle esineelle. Tässä vaiheessa minäkin jo osasin palkita koiran :). Otettiin vielä uudelleen ja nyt Maya teki vielä paremmin - löysi heti oman ja jäi seisomaan sen viereen nuuskuttelemaan. Hieno pieni tyttö! Tätähän voisi treenata kotonakin - mutta kun kaikissa kotona olevissa esineissä on minun hajuni ja vielä pitäisi esineiden lisäksi löytää apuakin.. no, eiköhän tämä asia jollain tavalla ratkea - pitää vaan pyytää kavereita auttamaan treeneissä. Jos vaikka Mayan kanssa ei tarvitsisikaan tunnarin kanssa harjoitella vuosikausia kuten erään...

Sitten harjoiteltiin malttia hypyn kanssa. Mayan kohdalla tämä tarkoitti sitä, että ensin harjoiteltiin hyppyä. Heitin itse ensin lelun hypyn yli - tai siis annoin ensin hyppy -käskyn Mayalle ja sitten heitin lelun. Pelkästä käskystä Maya ei vielä lähde, tosin ei olla tokohyppyä harjoiteltu kuin kerran aikaisemmin. Sitten myös Eva heitti pallon, kun minä annoin käskyn. Hyvinhän tuo menee esteen yli. Sitten se malttiosuus: laitoin Mayan istumaan, Eva piti kiinni ja kiersin toisen hyppyesteen. Tämä kai meni ihan ok? Omillaan se ei vielä pysyisi - tosin tuo minun kuvausharjoitukseni on kyllä saanut Mayan jo hetkeksi pysymään paikoillaan :).

Sitten harjoittelimme eteenmenoa targetin avulla. Ensin muistuttelin Mayaa vähän alustasta - siitähän tuo tykkää kuin hullu puurosta. On niin kivaa iskeä etutassut jogurttipurkin kannelle. Sitten alusta vietiin vähän kauemmas (5m?) ja Mayan lähti alustalle lähes yhtä innoissaan. En ihan olisi uskonut. Pari toistoa ja sitten Eva piti Mayaa kiinni ja kävelin siihen kohtaa, jossa alusta oli ollut - nyt sitä ei ollut - ja taputin maahan. Jälleen Maya lähti ihan hyvin eteen, mutta oli kyllä aika hölmistynyt, kun alustaa ei ollutkaan. Tällä tavalla siis alustasta pääsee eroon. Tosin sen aika ei meillä ihan vielä taida olla. Kun osaa tämän kunnolla, siirrän alustan ruutuun. Alunperinkin tarkoitukseni on ollut opettaa Mayalle ruutu alustalla.

Vuorossa oli tarjoaminen ja tässä kävin itseni kanssa pienen keskustelun. Koiran siis piti tarjota joko istumista, maahanmenoa tai seisomista. Maahanmenoa Maya ei oikein vielä osaa tarjota, noita kahta muuta kyllä. Mutta, mutta.. kun juuri yritän opettaa Mayalle näyttelyseisomista edessäni, en haluaisi, että se tarjoaisi minulle kaikkea mahdollista. En siis päässyt itseni kanssa oikein sopimukseen ja päätin ottaa pelkkää seisomista. Tässä sitten tajusin, että paras tapa opettaa Mayalle se näyttelyseisominen (häntineen) on ehdottomasti naksu. Tyttö teki niin hyvin. Siis ei enää nakin tunkemista suuhun ja pysäyttämistä, vaan ehdottomasti naksulla. En kyllä tainnut tehdä ihan sitä, mitä piti... mutta koin ihan oman ahaa-elämyksen.

Jälleen treenit lopetettiin riviin ja nyt kyllä Maya istui niin kiltisti sivulla ja tapitti minua, että olin pikkuisesta tosi ylpeä. Se on kyllä hieno pieni koira. Sitä mieltä ovat kyllä kurssin pojatkin - niistä Maya on ihqu.

Ensi kerralla onkin sitten viimeinen kerta, nyyh. Kerrataan vanhaa ja harjoitellaan kaukojen aloitusta. Kaukoja en olekaan muistanut nyt treenata, pitää taas ottaa ohjelmistoon. Sen sijaan lelun pitämistä/antamista treenasin - ilmeisesti tämän kapulan pidon voisi myydä Mayalle lelun varjolla? Hmn. mietitään.


Kotona oli sitten pari märkää ja hiekkaista koiraa. Tai no, se hiekka on nyt kaikki olohuoneen lattialla, sohvalla ja sängyssä. Minäkin taidan liittyä niiden joukkoon, jotka haluavat sen keinonurmen halliin. Mirolla on nykyään turkki lähes maahan asti ja sitä hiekkaa riittää.. ehkä pitää vähän trimmata Miroa, sillä se nurmi ei taida ihan heti tulla kumminkaan...

Tässä vielä kurssin läksyt:
-TOIMANNALLINEN OPPI,''operant learning''. koira tarjoaa jotain liikettä (esmes. Istu, Seiso/Seis, Maahan) =nimeätte sen ja palkkaatte. Kolme kertaa saa tarjota samaa liikettä, sitten pitää odottaa jo jotain muuta.


-ETEENMENO kohdistimella (voi viedä yhdessä koiran kanssa ensin) tai sillä että käytte taputtamassa maata ja koira odottaa matkan päässä. Heti palauttuanne saa lähteä. Palkka alussa niin että juoksette myös paikalle palkkamaan tai heitätte palloa sinne.

-ensi kerralla toistetaan kaikki liikkeet ja opetetaan myös peruuttamisen kautta ''kaukokäskyjä''.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti